Analyysi: Hyvinvointialue Pohteen säästölista

Posted on by TAIVO

Paniikkileikkauksia ja yhdenvertaisesti saavutettavien sote-palveluiden tuhoa

Otettu Punamusta Liekki #1:stä

Kirjoittaja Johanna Maliniemi

Vuoden alussa aloittaneet hyvinvointialueet ovat rahoitusongelmissa, mikä johtaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kurjistamiseen. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde hakee 79 miljoonan säästöjä leikkaamalla palveluista.

Hyvinvointialueilla on niiden alusta alkaen ollut haasteita rahoituksen kanssa ja hyvinvointialueiden alijäämä on arvioitu olemaan 1,2 miljardia euroa vuonna 2023. Rahoitusongelmiin on useampia syitä, joita listattiin muun muassa Kansan Uutisten artikkelissa lokakuussa. Artikkelin mukaan syitä ovat muun muassa se, että kun hyvinvointialueet perustettiin, ne eivät saaneet verotusoikeutta, vaan ne ovat valtion varassa. Budjetit on tehty kuntien arvioiden mukaan, jotka ovat olleet liian alhaiset. Terveydenhoitoalan palkkoja on korotettu vuonna 2023, mutta tätä ei olla otettu huomioon budjetissa. Yksityisten palvelujen käyttöä on lisätty ja niiden hinnat ovat nyt nousseet. Valtio määrittelee velanotto-oikeuden alueille ja säätelee sen ehtoja. (KU 29.10.2023 ) Pohteelle annettiin lainan ehtona velvoite laatia tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma, joten Pohde laati leikkauslistansa lokakuussa 2023.

Pohteen leikkaukset palveluista

Pohteen suunnitelmissa on vähentää alijäämää rajuilla leikkauksilla, jotka vaikuttavat alueen ihmisten elämään. Suunnitelmassa leikataan 79 miljoona euroa sosiaali- ja terveystoimesta ja pelastustoimesta 2 miljoonaa (Yle 17.11.2023). Säästöihin ovat kommentoineet ahkerasti niin kuntalaiset, päättäjät ja yhdistykset.

Säästösuunnitelmissa useita terveyskeskuksia aiotaan lopettaa, muun muassa Lumijoella, missä on juuri valmistunut terveyskeskus (HS 8.11.2023). Akuuttihoitopaikkoja vähennetään ja useista kunnista ne poistetaan kokonaan. Oulaskankaan sairaalasta ollaan lopettamassa useita toimintoja ja Raahen yöpäivystyksen uhkana on myös loppuminen. Sairaaloissa henkilöstöä vähennetään ja yksikköjä keskitetään, kuten röntgen ja välinehuolto. Paloasemien toimintavalmiutta lasketaan, osa lopetetaan ja henkilöstöä vähennetään. (Yle 27.11.2023)

Mielenterveys- ja perhepalveluista säästetään, kun tukihenkilö-, tukiperhe- ja perhetyöpalveluja vähennetään ja terapiaan pääsyä kiristetään. Asiakasmaksuja näissä palveluissa nostetaan. Perhe- ja sosiaalipalvelut ja vastaanotot lopetetaan useissa kunnissa. Maksuttoman ehkäisyn ikärajaa nostetaan. (Yle 27.11.2023)

Vanhusten hoidossa ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja vähennetään 565 paikkaa, mikä on lähes viidennes kaikista paikoista. Vammaispalveluista leikataan, kun asumispalveluyksikköjen määrä ja ympärivuorokautisen asumisen palvelu vähenevät. Kuntoutuspalveluissa aiotaan jättää virkoja ja toimia täyttämättä. (Yle 27.11.2023)

Pohteen säästölistalla ehdotettiin aluksi isoja leikkauksia omaishoidon tukeen. Omaishoitajaliitto ja Pohteen alueen omaishoitajayhdistykset julkaisivat marraskuussa oman kannanottonsa leikkauksia vastaan. Siinä todetaan, että omaishoidon edellytysten vähentäminen tulee vain nostamaan kustannuksia, kun kustannustehokkaasta omaishoidosta jouduttaisiin siirtymään raskaampiin palveluihin kuten ympärivuorokautiseen hoitoon. (Osol 1.11.2023) Omaishoitoon kohdistuvista säästöehdotuksista luovuttiinkin pian marraskuussa (Osol 24.11.2023 ).

Hallituksen vaatima ylikireä aikataulu keskeinen ongelma

Petteri Orpon (kok.) hallituksella olisi mahdollisuus parantaa hyvinvointialueiden tilannetta. Helpotuksen sijaan oikeistohallituksen tavoitteena on kuitenkin hillitä sote-menojen kasvua, ja pienentää tulevia menoja 1,4 miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä. Hyvinvointialueiden tulisi myös kattaa alijäämänsä tulevan kahden vuoden aikana. Li Andersson (vas.) toteaa, että miljardileikkaukset tilanteessa, jossa hyvinvointialueet kamppailevat suurten alijäämien kanssa, on mahdoton yhtälö, joka uhkaa sysätä palvelut hallitsemattomaan kriisiin (KU 4.10.2023).

Monet tahot ovat kritisoineet kohtuuttoman kiireisiä aikataulua säästöjen toteutukselle, sillä kattavia vaikutusarviointeja ei ehditä tekemään (Kaleva 9.11.2023). Lokakuussa oppositiopuolueet keskusta ja liike nyt esittivät välikysymyksen sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamisesta sekä hyvinvointialueiden rahoituksesta. Keskusta kritisoi hallitusta siitä, että se ei pidennä hyvinvointialueille säädettyä kahden vuoden alijäämän kattamisaikaa. Annika Saarikko (kesk.) ennusti uhkakuvaa, jossa joudutaan lopettamaan neuvoloita, terveyskeskuksia, perhekeskuksia, hoivakoteja ja hammashoitoloita, jos aikaa ei pidennetä. (HS 18.10.2023) Li Andersson esitti myös kirjallisen kysymyksensä hallitukselle lokakuun lopussa. Hänen mukaan hallituksen ylikireä aikataulu lainaehtoihin kuuluvan talouden tasapainottamisohjelman laatimisessa ajaa hyvinvointialueet kuilun partaalle ja romuttaa terveysjärjestelmän. Hänen mukaansa tarvitaan enemmän aikaa kuulemisiin valmisteluihin ja vaikutusarviointeihin. (KU 26.10.2023) Hallitus totesi kuitenkin jo välikysymyksen kohdalla, että se ei aio pidentää aikaa, koska se lisäisi menoja (HS 18.10.2023).

Vasemmistoliitto on tuonut esiin omat ehdotuksensa tilanteen korjaamiseksi lokakuussa. Näitä olisivat muun muassa leikkausten jäädyttäminen, sekä verotusoikeuden antaminen hyvinvointialueille. Alijäämän kattamisvelvoiteaikaa tulisi pidentää ainakin neljään vuoteen ja kustannusindeksin tulisi vastata enemmän todellisia menoja. Hallituksen tulisi varata lisärahoitusta tarvitseville alueille. Vuokratyön kustannukset ovat isot, ja sitä pitäisi voida säädellä. (Ku 4.10.2023) Oulun vasemmistoliiton jäsenet ehdottavat myös ostopalvelukustannusten hillitsemistä ja painostaisivat ennaltaehkäisevää työhön muun muassa sosiaalialalla, kuten lastensuojelussa. Byrokratiaa tulisi vähentää ja päätösvaltaa ohjata lähiesimiehille. (Kaleva 26.10.2023) Loppujen lopuksi äkkinäiset ja hätäiset sote-palvelujen säästöt voivat tuottaa vain kalliin laskun (Ku 26.10.2023).

Eriarvoistava uusi suunta

Suomalaisen terveyspolitiikan perustuslakiin kirjattu tavoite on, että hoitoa tarjotaan tasa-arvoisesti kaikille väestöryhmille (THL 2017). Sote-uudistuksessa tavoitteena oli taata yhdenvertainen palvelujen saatavuus kaikkialla Suomessa. Tilanne näyttää kuitenkin uhkaavalta, kun muun muassa Pohteen alueella palveluja ollaan enemmänkin keskittämässä suuriin keskuksiin. Esimerkiksi Pyhäjoen, Raahen ja Siikajoen kuntien valtuustojen puheenjohtajat ilmaisivat huolensa koko oman alueensa vetovoiman ja turvallisuuden heikkenemisestä, kun terveyspalvelut huononevat ja siirtyvät kauemmaksi (Kaleva 9.11.2023). Asiakasmaksujen noustessa eriarvoisuus sote-palvelujen saatavuudessa kasvaa, kun kaikilla ei ole varaa palveluihin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportissa (THL 2022) todetaan, että terveydessä on jo nyt eriarvoisuutta riippuen sosioekonomisesta taustasta esimerkiksi koetussa terveydessä, mielenterveydessä, suunterveydessä ja pitkäaikaissairastavuudessa (THL 2022). Terveyspalvelut toimivat niin, että ne kasvattaa näitä eroja. Suomalainen terveydenhoitojärjestelmä toimii kolmikanavaisesti, eli terveydenhuoltoa tarjotaan terveysasemilta, työterveydestä ja yksityiseltä puolelta, ja tämä rakenne luo epätasa-arvoa. Korkeampi sosioekonominen luokka saa paremmin palveluita, koska he pystyvät hakeutumaan hoitoon eri tavoin kuin alempi sosioekonominen luokka. Myös neuvonnassa ja laadussa on parantamisen varaa kaikista heikoimmassa asemassa olevien ja vanhusten kohdalla. (THL 2018)

Hyvinvointialueiden haasteiden kanssa samaan aikaan hallitus on suunnittelemassa rajuja leikkauksia sosiaaliturvaan, joiden vaikutuksista myös THL (2023) raportoi. THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo toteaa, että näiden muutosten seuraukset ovat pahimpia heille, jotka eivät voi hankkia työtuloja tai lisätä työntekoa. Suunnitellut sosiaaliturvan leikkaukset keskittyvät kaikista heikoimmassa asemassa oleviin, mikä voi olla jo perustuslainkin vastaista. Hiilamon mukaan on tapahtumassa sosiaalipolitiikan suunnanmuutos. (THL 2023) Tämä muutos vaikuttaa siltä, että on odotettavissa todellista kurjistumista erityisesti heikoimmassa asemassa oleville, vanhuksille, pitkäaikaistyöttömille ja sairaille. Suuri määrä ihmisiä tulee putoamaan köyhyyteen ja samanaikaisesti sote-palveluiden saatavuus eriarvoistuu entisestään.

Lähteet:

Lähteinä THL:n raportit, Helsingin Sanomien, Kalevan, Kansan Uutisten ja Ylen artikkelit sekä Oulun seudun omaishoitajien tiedotteet: