Otettu Punamusta Liekki #4:stä
Kirjoittaja: Mirjami Rautio
Kuva: Lilli Venetvaara
Puolustusministeriö on jättänyt noudattamatta saamelaiskäräjälakiin kirjattua neuvotteluvelvollisuuttaan Natoon liittymiseen ja Yhdysvaltojen kanssa solmittuun puolustusyhteistyösopimukseen (DCA) johtaneissa prosesseissa, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtajistossa kolmatta kauttaan istuva Tuomas Aslak Juuso.
Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaan viranomaisten on neuvoteltava Saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka vaikuttavat saamelaisten asemaan alkuperäiskansana ja jotka koskevat saamelaisten kotiseutualuetta. Neuvotteluvelvoite koskee esimerkiksi maankäyttöä saamelaisten kotiseutualueella. Neuvottelujen tulee myös olla oikea-aikaiset, jotta vaikuttamismahdollisuus on aito.1
Yksi DCA-sopimukseen sisältyvästä viidestätoista Yhdysvaltojen sotilastukikohdasta tulisi sijaitsemaan saamelaisten kotiseutualueella Inarissa, ja sillä tulisi olemaan monenlaisia merkittäviä vaikutuksia saamelaisten elinkeinoihin ja perusoikeuksiin, kertoo saamelaiskäräjien puheenjohtajistossa toimiva enontekiöläinen Tuomas Aslak Juuso.
Juuson mukaan eri ministeriöt, kuten työ- ja elinkeinoministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö, ovat aiemminkin rikkoneet neuvotteluvelvoitetta, mutta käsillä olevan asian laajuuden ja merkittävyyden vuoksi Juuso olisi odottanut asioiden fiksumpaa hoitamista.
Myös saamelaiskäräjien vuonna 2022 laatima Nato-lausunto, jossa ei oteta kantaa Naton puolesta tai sitä vastaan vaan jossa tuodaan esiin Nato-jäsenyyden mahdollisia vaikutuksia saamelaisille, jäi vaille neuvotteluvelvollisuuden mukaista käsittelyä.
Tuomas Aslak Juuso puhui Suomen rauhanpuolustajien ja Oulun rauhanryhmän järjestämässä keskustelutilaisuudessa 13. maaliskuuta Aleksinkulmassa.
Haittavaikutuksia poronhoidosta kulttuuriperintökohteisiin, ilmapiiristä ruokaturvallisuuteen
Maaliskuun alkupuolella Juuson kotipaikkakunnalla Enontekiöllä järjestettiin Naton suuri sotaharjoitus Nordic Responce 24. Kaksi viikkoa kestänyt sotaharjoitus toi konkreettisesti esiin saamelaisten huolenaiheet. Sotilaallinen toiminta ja harjoittelu voivat merkittävästi hankaloittaa ja rajoittaa perinteisiä saamelaisia elinkeinoja kuten poronhoitoa, metsästystä ja kalastusta, ja asiaan liittyy myös kysymys perusoikeuksien rajoittamisesta.
Erityisesti kevättalvi on poronhoidon kannalta herkkää aikaa, koska porot ovat tiineenä ja vasat kääntyvät syntymäasentoon. Jos porot säikähtävät tänä aikana ja lähtevät liikkeelle, seuraa keskenmeno. Pahimmillaan paliskunta voi menettää kaikki vasikat, jos porot säikähtävät sotaharjoituksissa käytettävää kalustoa.
Luonnossa liikkuvat panssarivaunut tuhoavat myös niin sanottuja “umpisalueita” eli lumialueita, joilla ei ole jälkiä. Tämä vaikuttaa porojen laiduntamiseen, joka perustuu paimentamiseen umpisalueelta toiselle. Jos esimerkiksi puolet umpisalueista tietyllä alueella pilataan, poronhoito joutuu kriisiin.
Juuson mukaan Suomen armeijan toiminta on ollut Naton suursotaharjoituksen kaltaiseen verrattuna pienimuotoisempaa ja toimintatavat aikojen saatossa vakiintuneita.
Nyt vaarana on myös luonnossa sijaitsevien kulttuuriperintökohteiden tuhoutuminen, sillä ne eivät luonnossa “näy”. Miten varmistetaan, että tanskalainen panssariajoneuvon kuljettaja tunnistaa maastossa sijaitsevan kulttuuriperintökohteen?
Myös ympäristöön liittyvät näkökulmat huolettavat, erityisesti Inarinjärven tilanne. Ilmastonmuutos vaikuttaa Inarinjärveen, ja nyt vaarana on lisäksi, että Venäjä äityy käyttämään mahdollisuuttaan säädellä veden korkeutta Inarinjärvellä. Tämä vaikuttaisi suoraan ruokaturvallisuuteen ja erityisesti saamelaisten kalastajien elinkeinoon. Inarinjärvellä toimii 30 kalastajaa, joista suurin osa inarinsaamelaisia.
Osa mahdollisista vaikutuksista on epäsuorempia ja vaikeammin mitattavia. Suomen puolelle on kantautunut Norjan saamelaisten kokemuksia siitä, että Nato-sotilaat ovat yöelämässä syntyneissä tappeluissa hakanneet ja pahoinpidelleet heitä. Mikä tällaisten kokemusten sosiaalinen vaikutus on ilmapiiriin? Entä jos saamelaiset tulevaisuudessa pyrkisivät puolustamaan oikeuksiaan estämällä harjoitustoimintaa, miten se vaikuttaisi ilmapiiriin, joka jo tällä hetkellä on valitettavan usein saamelaisvastainen, rasistinen ja disinformaatioon perustuva?
Suuri kysymys on Juuson mukaan se, miten tuleva puolustusyhteistyö tulee vaikuttamaan Ivalon paliskunnan saamelaisiin. Alueella asuu 300-400 inarinsaamea puhuvaa saamelaista, ja suunnilleen saman verran koltansaamelaisia. Näiden hyvin pienten ja uhanalaisten saamelaisryhmien kulttuurin harjoittamiselle voidaan toiminnalla aiheuttaa merkittävää haittaa. Asia on merkittävä saamelaisten perusoikeuksien kannalta, sillä pahimmillaan voidaan puhua kokonaisen kansan kulttuurin harjoittamisen rajaamisesta ja kieltämisestä.
Juuso toivookin, että hallitus olisi ollut kykenevä hoitamaan asiat lainsäädäntöä laiminlyömättä.
Saamelaiset odottavat kutsua perustuslakivaliokunnan kuultavaksi
Mitä vielä on tehtävissä? Saamelaiset itse pyrkivät tuomaan esiin erityisesti perusoikeuksien rajoittamiseen liittyviä näkökohtia. Juuso toivoo, että saamelaisia tullaan kuulemaan perustuslakivaliokunnassa: saamelaiset ovat ottaneet yhteyttä PLV:aan, mutta vielä eivät ole saaneet vastausta.
Juuso ei tosin kovin paljon laita toiveita perustuslakivaliokunnan suuntaan. Toistaiseksi perustuslakivaliokunta on muistanut muistuttaa saamelaisten oikeuksista, mutta nyt asenne ja toimintatapa on Juuson mukaan muuttunut. Aiemmin itsenäisyydestään tarkka perustuslakivaliokunta ei ole entisellään, eikä Juuso tällä hetkellä ole toiveikas, että siellä tulisi DCA-sopimukseen muutoksia tai varauksia.
Myös ydinenergialakiin kohdistuva muutospaine puhututti. Pääministeri Petteri Orpo on sanonut toivovansa ydinaseiden maahantuontiin ja kuljetukseen liittyvien linjausten olevan valmiita loppusyksyyn mennessä.
Tuomas Aslak Juuson mukaan nyt olisikin tärkeää nostaa vaadetta asian käsittelemiseksi perustuslain säätämisjärjestyksessä. Tämä olisi perusteltua asian laajuuden ja merkittävyyden vuoksi. Julkiset kannanotot, jossa on mukana useampia tahoja ja järjestöjä, ovat Juuson mukaan paras tapa vaikuttaa asiaan.
Viitteet:
- Sámediggi.fi: “Saamelaiskäräjälain mukainen neuvotteluvelvoite”. Haettu 16.3.2024.