Otettu Punamusta Liekki #5:stä
Teksti: Árpád Kovács
Kuvaaja: Onni Leskelä
Grafiikka hallinnosta: Onni Storm
Zapatistit ovat kuluvan vuoden alusta ottaneet käyttöön käänteiseksi pyramidiksi kuvatun uuden hallintomallin. He kokivat, että heidän aikaisempi hallintomallinsa muistutti liikaa perinteisiä valtiollisia rakenteita. Uutta hallintomallia kuvasi zapatisti-aktivisti Ozomatli kertoessaan Meksikon Chiapasissa järjestetyistä 30-vuotisjuhlallisuuksista Tanssivassa Emmassa maaliskuun lopulla.
Tammikuun ensimmäisenä päivänä vietettiin Chiapasin vuoristoalueilla suurta juhlaa. Tasan 30 vuotta sitten, tammikuun ensimmäisenä päivänä zapatistisissit nousivat kapinaan, ajoivat suurmaanomistajat tiehensä ja ottivat haltuun tuhansia hehtaareja maata. Zapatisti-vallankumousta kunnioittaviin juhlallisuuksiin osallistui myös kansainvälisiä delegaatioita kolmestakymmenestä maasta.
Yksi osallistujista oli Ozomatli, joka on tuomassa Chiapasin terveisiä Tanssivassa Emmassa kokoontuville vieraille 25. maaliskuuta. Ozomatli viettää paljon aikaa zapatistien parissa ja matkustaa muutamia kertoja vuodessa Meksikon ja Euroopan välissä. Koska zapatistit ja Meksikon valtio ovat virallisesti sotatilassa keskenään, turvallisuussyistä artikkelissa emme käytä Ozomatlin koko nimeä.
Ozomatli aloittaa kuvailemalla juhlallisuuksia. Kansainväliset valtuuskunnat saapuivat zapatisti-alueille kuuden linja-auton saattueessa, jota vartioivat EZLN-sissit. Juhlallisuuksien turvatoimet olivat muutenkin mittavat, sillä alueen ympärillä asemissa oli 10 000 EZLN-taistelijaa. Se oli tarpeellista, sillä alueella liikkuu huumekartellien aseellisia ryhmiä, Meksikon armeijan yksiköitä ja armeijan tukemia puolisotilaallisia joukkoja – kaikki vihamielisiä zapatista-vallankumouksellisia kohtaan. Ozomatli kertoo huumekartellien yrittävän jatkuvasti värvätä alueen nuoria lupauksilla vauraudesta. Kun Chiapasin vuoristossa työ on raskasta ja elinolot vaatimattomat, jotkut nuoret lankeavat ansaan. Samat rikollisjärjestöt sieppaavat ajoittain kokonaisten kylien asukkaita käyttääkseen heitä tarpeen mukaan ihmiskilpinä.
Juhlallisuudet alkoivat mies- ja naistaistelijoiden sotilasparaatilla, joka oli varsinainen voimannäyttö, tosin pienellä twistillä: Paraatin aikana sissit rikkoivat rivinsä, alkoivat tanssia ja kutsuivat yleisöä tanssimaan mukana. Yleisö sekoittui sissien joukkoon ja otti valokuvia ja videoita. Pienen tanssituokion jälkeen paraati jatkui. Epätavallinen tanssiepisodi oli kuitenkin hyvä muistutus siitä, ettei EZLN ole tavallinen armeija, vaan pyrkii aktiivisesti pitämään myös pehmeämpiä arvoja esillä, Ozomatli kertoo.
Juhlien aikana nähtiin erilaisia työpajoja ja näyttelyjä, joihin kansainväliset valtuuskunnatkin osallistuivat. Kuumuuden väistyttyä järjestettiin myös jalka- ja lentopallo-otteluja, joissa kuitenkin korostui kilpailuhengen sijaan yhteistyön merkitys.
Paikalliset nuoret esittelivät historiaansa teatterin avulla: he dramatisoivat vanhemmilta ihmisiltä kerättyjä tarinoita. Aiheina olivat muun muassa viidakon tuhoutumisen historia, ongelmat huumekartellien ja Meksikon armeijan kanssa ja jopa aiemmin tabuina pidetyt aiheet, kuten itsemurha. Kurdit ja saksalaiset toverit järjestivät kurditansseja ja kutsuivat kaikki osallistumaan niihin.
Vaikeuksista ja niukkuudesta huolimatta zapatistien vallankumous on saavuttanut merkittäviä tuloksia. Väkivaltarikokset ovat yhteisöissä käytännössä hävinneet, henkilökohtainen omaisuuskin saa olla turvassa, eikä rikollisuutta juuri esiinny.
Zapatistavallankumouksen kamppailu machismoa, miesvaltaa, vastaan näyttää myös tuottavan tuloksia. Vielä vuonna 1999 vierailleet edustajat näkivät lähinnä naisia tekemässä ruokaa ja siivoamassa, kun taas nykyään roolit on jaettu huomattavasti tasaisemmin. EZLN:n armeijassa vuodesta 1993 lähtien kaikki virat ovat olleet avoimia naisille, ja sissijoukkoihin on hiljattain liittynyt ensimmäinen avoimesti transsukupuolinen henkilö.
Alueella toimii kaksi sairaalaa, joissa molemmissa on myös kirurgiset osastot. Alueella kiertää lääkäreitä ja opettajia, ja ihmisiä koulutetaan jatkuvasti näihin tehtäviin. Maata on riittävästi viljelyä varten.
Chiapasin alueella on viisi eri etnistä ryhmää, joilla on omat kielensä. Kokouksissa yhteinen kieli on espanja. Paikalliset toivottavat ulkopuoliset vierailijat sydämellisesti tervetulleiksi vaikka pidemmäksikin ajaksi.Vierailunsa loppupuolella kansainväliset valtuuskunnat tapasivat Alkuperäiskansojen Salaisen Komitean, joka on EZLN:n ylin koordinoiva elin. Komitean jäsenet kertoivat ensisijaiseksi tulevaisuuden tavoitteekseen valmistaa vastuun siirto nuorille. Oman arvionsa mukaan komitea on matkaamassa kohti onnistumista.
Avoin keskustelu ja itsereflektio autonomian perusperiaatteena
Vuoden 1994 onnistuneen vallankumouksen jälkeen EZLN luovutti täyden vallan siviilirakenteille. Sissit eivät saaneet osallistua siviilihallintoon. Nykyajan haasteet, ennen kaikkia turvallisuustilanne, pakottivat sissit olemaan kiinteämmin läsnä yhteisöjen elämässä. Turvallisuus toki parani, mutta komitean mukaan itsekriittisyyskin on paikallaan: On olemassa vaara, että EZLN alkaa näyttäytyä politiikan tekijänä. Sotilaallisen tahon aktiivinen läsnäolo politiikassa ei ole heidän mukaansa toivottavaa.
Itsekriittisyys kuuluu muutenkin alueen demokratian periaatteisiin, niin siviili- kuin sissipuolellakin. Toinen peruspilari on avoin keskustelu. Päätöksiä ei koskaan tehdä pelkästään äänestämällä, vaan kaikesta keskustellaan perusteellisesti myös vähemmistönäkemysten edustajien kanssa. Tämän seurauksena päätöksenteko voi kestää tunteja tai jopa viikkoja. Zapatistit näkevät sen rikkautena.
Edustuksellisissa tehtävissä sovelletaan imperatiivista mandaattia. Vallankumouksen jälkeen alueen siviilihallinto rakennettiin suoran demokratian periaatteiden mukaisesti. Vuosikymmenten kokemus kuitenkin osoitti, että siinä oli liikaa elementtejä, jotka muistuttavat valtiollista toimintaa. Niinpä tämän vuoden alusta otettiin käyttöön järjestelmä, jota paikalliset kuvaavat käänteiseksi pyramidiksi. Siinä valta on paikallisella ruohonjuuritasolla, ja laajimman alueen hallinto on sille alisteinen. Koko hallinnon tehtävänä on palvella paikallisyhteisöjä ja vastata heidän tarpeisiinsa.
Uusi hallintomalli vahvistaa paikallisdemokratiaa
Ozomatli esittelee tarkemmin zapatistien hallinnollista uudistusta. Uudistus tähtää siihen, että päätösvalta olisi yhä vahvemmin paikallisyhteisöillä. Näin ollen koko järjestelmän perustana on kylän, maatalouskollektiivin tai muun paikallisyhteisön kokous. Näiden alaisuudessa ja valtuuttamana toimii Autonomiset paikallishallinnot (GAL), jotka vastaavat kyläkokouksille lähialueen resursseista ja tuotannosta. Niiden alaisuudessa ovat myös koulut ja terveyskeskukset. Jokainen itsehallintokollektiivi ylläpitää myös ulkopuolisia suhteita niihin naapurikyliin ja kaupunkeihin, jotka eivät kuuluu zapatistaliikkeen piiriin, mutta jotka suhtautuvat myönteisesti zapatistien pyrkimyksiin.
Autonomiset paikallishallinnot kutsuvat tarvittaessa koolle Zapatistien autonomiset hallintokollektiivit (CGAZ), jossa tehdään päätöksiä useampia paikallisyhteisöjä koskevissa asioissa kuten oikeuslaitoksen toiminnan, ylemmän asteen koulutuksen ja kaupankäynnin suunnittelussa, ennaltaehkäisevässä lääketieteessä, rokotuskampanjoissa sekä kulttuuri- ja urheilutapahtumissa. Paikallisyhteisöjen edustajat, joita sitoo imperatiivinen mandaatti, tuovat hallintokollektiivien kokouksiin paikalliskokousten ehdotuksia, valituksia ja suunnitelmia.
Zapatistien autonomisten hallintokollektiivien kokoukset (ACGAZ) on laajin – mutta samalla myös alin – hallinnon taso. Se kokoontuu GAL-paikallishallintojen tai CGAZ-hallintokollektiivien pyynnöstä käsittelemään laajoja, yhteisöjen enemmistöä koskevia kokonaisuuksia. Se on tilivelvollinen paikallisille yhteisöille ja sen rooli on vastata itsehallintokollektiivien määrittelemiin tarpeisiin. Sillä on myös oltava koko aluetta kattava suunnitelma luonnonkatastrofien, sotien ja suuronnettomuuksien varalta.
Merkittävää on, että nämä niin sanotun “ylemmän hallinnon” elimet eivät ole pysyviä rakenteita, vaan ne muodostetaan aina kutakin tilannetta ja päätöstä varten. Ne voivat olla koolla kolmesta kuuteen päivään, minkä jälkeen edustajat palaavat kotiin ja rakenne purkautuu. Alueilla ei näin ole muita pysyviä hallintorakenteita kuin lähikylien valtuuttamat GAL-paikallishallinnot.
Ulkopoliittisesti zapatistit ottavat vain hillitysti kantaa. Esimerkiksi zapatistit tuomitsevat Putinin hyökkäyksen Ukrainaan, mutta korostavat, että vain auttamalla ja kannustamalla tavallisia ihmisiä ruohonjuuritasolla sekä Ukrainassa että Venäjällä voidaan saavuttaa pysyviä edistyksellisiä tuloksia. Samalla EZLN kutsuu kaikkia maailman ihmisiä jatkamaan taistelua oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen tulevaisuuden puolesta.
Tilaisuuden päätteeksi saamme vielä tutustua zapatistojen taidolla valmistettuihin käsityötuotteisiin. Useampi poistuu tilaisuudesta päässään musta lippalakki, jossa komeili käsin kirjailtu punainen tähti sekä lyhenne EZLN tai ranteessaan nauha, johon oli kirjailtu teksti “vahva nainen” ja “taisteleva nainen”. On suuri kunnia kantaa mukanaan jotain sellaista, mikä kertoo zapatistojen merkittävästä ja inspiroivasta vallankumouksesta.
Zapatistien kansallinen vapautusarmeija EZLN eli zapatistit
- Meksikon Chiapasin osavaltiossa elävät ja vaikuttavat Zapatistit julistautuvat vasemmistolaisiksi antikapitalisteiksi. Heidän ideologiansa on saanut vaikutteita mayojen perinteistä, anarkismista, vapautuksen teologiasta ja marxismista.
- Liike perustettiin 1983 Meksikossa, ensimmäinen aseellinen ryhmä, ”Machete divisioona”, perustettiin 1986. Liike alkoi vetää puoleensa laajempaa kannatusta 1990-luvun alussa. Liike nimettiin 1900-luvun alussa vaikuttaneen meksikolaisen vallankumouksellisen Emiliano Zapatan (1879-1919) mukaan.
- Vuonna 1993 liike alkoi aktiivisesti toimia Chiapasin osavaltion alkuperäisväestön parissa, tavoitteena maareformi ja alkuperäiskansojen laajempi poliittinen ja kulttuurinen autonomia. Suuren sysäyksen liikkeen avoimelle kapinalle antoi Meksikon liittyminen Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimukseen (NAFTA).
- Tammikuun ensimmäisenä 1994 zapatistat ottivat haltuun neljä kaupunkia Chiapasissa. Meksikon armeijan hyökkäys ajoi zapatistit viidakkoon, jossa heillä oli laaja kannatus alkuperäisväestön keskuudessa.
- Virallisten armeijan operaatioiden lisäksi Meksikon hallitus rahoitti puolisotilaallisia joukkoja, jotka taistelivat zapatisteja ja heidän kannattajiaan vastaan. Pahin puolisotilaallinen hyökkäys tapahtui joulukuussa 1997, jolloin hyökkääjät tappoivat 45 zapatistien kannattajaa, pääosin naisia ja lapsia.
- Vaikka zapatistit ovat virallisesti edelleen sodassa Meksikon valtion kanssa, yhteenotot armeijan kanssa lakkasivat 90-luvulla. Ryhmä siirtyi menestyksekkäästi aseellisesta konfliktista politiikkaan ja saavutti Meksikon alkuperäiskansoille itsemääräämisoikeuden ja tunnustuksen tason, jota ei ollut aiemmin ollut. Puolisotilaallisten joukkojen hyökkäykset kuitenkin jatkuvat edelleen.
- Zapatistit painottavat paikallisen itsehallinnon merkitystä. Ennen marraskuussa 2023 toteutettuja uudistuksia heillä oli Chiapasin osavaltion pohjoisissa osissa kymmeniä itsehallinnollisia kapinalliskuntia. Uudistuksen jälkeen alueellisen autonomian hallintojen määrä nousi useampaan sataan, mikä vahvisti entisestään lähidemokratiaa.
- Zapatisti-liike on ollut ja on edelleen vallankumouksellisten ryhmien innoittajana eri puolilla maailmaa.