Otettu Punamusta Liekki #2 -lehdestä.
Kirjoittaja: Jouko Jokisalo
Onko eduskunnan puhemies ja perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho fasisti? Tätä kysymystä tulee tulevaisuudessa ratkomaan Suomen oikeuslaitos, koska eduskunnan puhemies on tehnyt rikosilmoituksen sosiaalisen median vaikuttaja, koomikko Iikka Kivestä ja vihreiden paikallispoliitikko Aino Tuomisesta. He ovat nimittäneet Halla-ahoa fasistiksi kommentoidessaan puhemiehen ajattelua ukrainalaistoimittaja Illia Ponomarenkon julkaisun kommenttiketjussa.
Halla-ahon rikosilmoitus on herättänyt ihmetystä, koska Halla-aho totesi Ilta-Sanomien haastattelussa vuonna 2020 elävänsä sen kanssa, että häntä kutsutaan natsiksi, rasistiksi ja fasistiksi. “En minä ole niistä tekemässä rikosilmoituksia, vaikka ne ovat täysin asiattomia luonnehdintoja.”
Suomalainen valtamedia ei ole Halla-aholle vaarallinen; se käsittelee Halla-ahoa silkkihansikkain yhtenä keskeisistä suomalaisen politiikan vaikuttajista. Halla-ahon pelko liittyy siihen, että Suomen eduskunnan puhemiehen fasismikeskustelua käytäisiin kansainvälisessä mediassa. Varoittavana esimerkkinä tästä on elinkeinoministeri Vilhelm Junnilan (ps) tapaus. Hän joutui eroamaan virastaan sen jälkeen, kun kansainvälinen lehdistö nosti julkisuuteen hänen kytköksensä äärioikeistoon.
Halla-ahon pelko eurooppalaisen lehdistön suhteen lienee aiheeton. Kaukana ovat ne ajat, jolloin EU julisti Itävallan boikottiin Euroopan perusarvojen rikkomisesta, kun konservatiivit hyväksyivät Jörg Haiderin FPÖ:n maan hallitukseen. Kyseinen boikotin päätttyminen osoitti tulevan tien eurooppalaisen äärioikeiston salonkikelpoisuudelle. Tuolloin EU:n niin sanottu viisaiden ryhmä, jossa oli jäsenenä myös presidentti Ahtisaari, antoi Itävallan hallitukselle hyvän arvosanan rasismin ja muukalaisvihan vastaisista toimista.
Liberaalien ja konservatiivien pyrkimys padota äärioikeiston kasvua poliittisen ”palomuurin” keinoin tai yhteistyöllä, joka liudentaisi äärioikeiston linjaa ja kannatusta, on surkeasti epäonnistunut. Euroopan konservatiiviset puolueet ovat siirtymässä yhteistyöhön äärioikeiston kanssa tavoitteena rakentaa rasistinen linnake-Eurooppa. Viimeisin esimerkki on Ranskan kansalliskokouksessa hyväksytty laki ulkomaalaisten oikeuksien rajoittamisesta: liberaalit ja konservatiivit äänestivät lain puolesta yhdessä äärioikeistolaisen Rassemblement nationalin (RN) kanssa. Käytännössä Ranskan oikeisto hyväksyi RN:n vaatimuksen préférence nationalesta eli “kansallisesta ensisijaisuudesta” sosiaalietuuksissa.
Kokoomus ja Petteri Orpon hallitus näyttävät EU:n mittakaavassa esimerkkiä siitä, miten hallitusyhteistyö äärioikeiston kanssa sujuu. Hallitus miettii luopumista sitoutumisesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Pääministeri Orpo pohtii ääneen niin kutsutun push back -menettelyn käyttöönottoa Venäjän vastaisella rajalla. Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori, akateemikko Martti Koskenniemi tyrmäsi Ylen haastattelussa Orpon ajatuksen suoralta kädeltä, koska kysymys on kansainvälisten sopimusten rikkomisesta: “Voin vain ajatella, että Orpo ei tiedä, mistä hän puhuu. Ei kai nyt pääministeri sellaista ole kuitenkaan ehdottamassa. Turha käyttää englanninkielistä termiä. Kyseessä on ehdotus sopimuksen rikkomisesta.”
Orpo tietää tarkalleen mistä puhuu. Push back -menettelystä on tulossa rasistisen EU-linnakkeen yleinen käytäntö, jota jo toteutetaan Bulgariassa, Kreikassa, Kroatiassa, Puolassa, Unkarissa ja Välimerellä. Seuraavan askeleen on jo ehdottanut Saksan äärioikeistolaisen AfD:n varapuheenjohtaja Beatrix von Storch vuoden 2016 alussa Facebook-kirjoituksessaan vaatimalla ampuma-aseiden käyttöä pakolaisten tulon estämiseksi. Myöhemmin hän lievensi lausuntoaan kirjoittamalla, että ampumislausunnossa ei viitattu lapsiin vaan ainoastaan naisiin.
Onko Halla-aho fasisti? Ehkä kysymys on väärin asetettu. Eurooppalainen radikaali oikeisto on muuntautumisen tilassa. Sen ilmiasu ei ole eikä tule olemaan “historiallisen fasismin” kaltainen. ”Historiallinen” fasismi oli vielä talouskasvun ajan fasismia. Nyt nouseva radikaali oikeisto edustaa ekologisen kriisin ja tulevan nollakasvun ajan fasismia. Globaali eriarvoisuus ja pakolaisuus ovat muuntamassa EU:n linnake-Euroopan turvallisuusimperialismiksi. Pakolaiset synnyttävät pelkoa, sillä he symbolisoivat sitä, miten lähellä sivilisaatio ja barbaria ovat toisiaan. Syntyvässä turvallisuusimperialismissa on tulossa normiksi pelko oman elintason menettämisestä ja valmius sen turvaamiseen vaikka barbarian avulla.
Halla-ahon noustessa Perussuomalaisten puheenjohtajaksi vuonna 2017 Orpo kysyi, hyväksyykö Perussuomalaisten uusi johto länsimaiset, demokratiaan ja ihmisyyteen kuuluvat arvot ylipäänsä. Hänen mielestään kokoomuksen ja perussuomalaisten arvot ovat niin erilaiset, että yhteistyö ei ole mahdollista.
Halla-aho määritteli Ylen presidenttitentissä 4. tammikuuta fasismin viittaavan joko epädemokraattiseen yhteiskuntajärjestelmään tai väkivaltaisiin ja epädemokraattisiin keinoihin ja kielsi kannattavansa niitä. Väitettä on syytä tarkastella hänen kirjoitustensa valossa.
”Väkivalta on nykyään aliarvostettu ongelmaratkaisukeino”, kirjoittaa Halla-aho Scripta-blogissaan väkivallan merkityksestä. Kriisitilanteissa tulisi hänen mukaansa myös käyttää epädemokraattisia keinoja. Facebookissa Halla-aho on esittänyt sotilasdiktatuuria Kreikan talouskriisin ratkaisuksi: ”Juuri nyt Kreikkaan tarvittaisiin sotilasjuntta, jonka ei tarvitsisi välittää suosiostaan, ja joka voisi panna lakkoilijat ja mellakoijat kuriin panssarivaunuilla.” Näin hän ilmoitti hyväksyvänsä politiikan, joka sulkee lakkoilijat ja ”mellakoitsijat” keskitysleireille, kuten kommunisteille ja muille vasemmistolaisille tehtiin Kreikan sotilasdiktatuurin aikana.
Halla-aho on esittänyt blogissaan myös avoimen rasistisia lausuntoja. Somaleista hän on kirjoittanut ”Afrikan sarven ihmissaastana”. Hänen toivomuslistaansa kuuluu myös se, että maahanmuuttajat raiskaisivat ”vihervasemmistolaisia maailmanparantajia ja heidän äänestäjään”.
Halla-aho on useaan otteeseen painottanut, että hän ei irtisanoudu siitä, mitä on sanonut ja kirjoittanut. Hän tyytyy vain toteamaan, että olosuhteiden muuttuessa pitää ilmaisun muuttua. Näin ollen ainakin Ylellä itse esittämänsä “halla-aholaisen” fasismin määritelmän mukaan puhemiehen nimenomaan voidaan katsoa edustavan fasismia.
Perussuomalaisten puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Riikka Purra varoitti puheessaan PS:n puoluevaltuuskunnalle joulukuussa 2023, että ”lapsiamme ja heidän lapsiaan” uhkaa vaara. Maahanmuutto ja monikulttuurisuus uhkaavat ”meidän maatamme, meidän turvallisuuttamme, meidän puolustettavaa hyvinvointiamme ja rauhaamme”. Purra toistaa Halla-ahon perussanomaa, jonka mukaan Eurooppa on luhistumisen tilassa, kun suvaitsevaisuus ja dialogi ovat tulleet tiensä päähän mantereen hajotessa ”väestöryhmien linnoitettuihin enklaaveihin”.
Purran mukaan taloutta on mahdollista korjata, mutta ”monikulttuuristimisen” myötä tapahtuu ”peruuttamaton muuttuminen”. Syntyy ongelmia, joita ”ei korjaa nousukausi, ei leikkausintoinen valtiovarainministeri eikä teknologinen innovaatio”. Purra toistaa Halla-ahon esittämää visiota ”länsimaisen sivilisaation” tilanteesta, jossa sen on tehtävä valinta ”sodan ja tuhoutumisen välillä”. Puheenvuorossaan Purra esittää, että nyt on saatava muutos, sillä ”ei ole muuta vaihtoehtoa”.
Viime kädessä Purran ja hänen oppi-isänsä Jussi Halla-ahon sanoma noudattaa eurooppalaisen äärioikeiston näkemystä siitä, että nykyinen elintaso ja sosiaalivaltio on säilytettävissä ainoastaan luomalla rasistinen linnake-Eurooppa globaalin apartheid-politiikan hinnalla. “Euroopan vapautta, sen hyvinvointia ja sen sosiaalista turvallisuutta on puolustettava kolmannesta maailmasta tulevan ryntäyksen pysäyttävällä suojamuurilla”, julisti vuonna 1992 johtava eurooppalainen äärioikeiston teoreettinen julkaisu ”Nation und Europa”.
Euroopan militarisoitumisen lisäksi on samalla menossa EU:n fasistisoituminen, joka ei noudata Italian 20-luvun eikä Saksan 30-luvun kehitystä. Kasvaessaan täyteen ”kukoistukseen” se tulee kuitenkin olemaan luonteeltaan yhtä väkivaltainen ja terroristinen kuin historiallinen mallinsa. Auschwitzin tuhkasta on nousemassa Euroopan politiikan taivaalle tuhoisa militarismin ja rasismin feeniks-lintu, jonka kasvua ovat ruokkineet ihmisoikeuksien nimissä käytävät “terrorisminvastaiset sodat”, eriarvoistava uusliberalistinen talous- ja yhteiskuntapolitiikka, kasvava pakolaisongelma, ekologinen kriisi, Ukrainan sota ja Gazassa tapahtuva kansanmurha.
“Ehkä me koemme vielä sen toteutumisen, mikä vuonna 1933 aloitettiin”, varoitti Herbert Marcuse pessimistisesti opettajaansa filosofi Martin Heideggeria vuonna 1948. Kuljemme tätä tietä kohti yhteiskunnallis-poliittista helvettiä ja sen yhtenä tiennäyttäjänä on Suomen eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho.
Euroopan historian dosentti Jouko Jokisalo on historioitsija, joka on erikoistunut fasismin tutkimukseen ja rasismin historiaan.