Otettu Punamusta Liekki #2:sta
Kirjoittaja Mirjami Rautio
Leijonanosa kaikista Suomessa tehdyistä kunnianloukkaukseen liittyvistä rikosilmoituksista ja tutkintapyynnöistä jää tutkimatta. Lakimiespalvelu Minilexin mukaan kunnianloukkauksista tehdään joka vuosi noin 5000 rikosilmoitusta, mutta tuomioistuimeen etenee vain noin 150-200 kunnianloukkausasiaa. Tämä on vain noin kolme prosenttia tapauksista. Tilanne johtuu poliisin ja syyttäjän ratkaisusta jättää rikokset tutkimatta esimerkiksi teon vähäisyyden tai kustannusperusteen perusteella. Tutkintaan johtaneissa tapauksissakin käsittelyajat ovat usein olleet niin pitkiä, että rikokset ehtivät vanheta. Perusmuotoinen kunnianloukkausrikos vanhenee kahdessa vuodessa.
Helsingin poliisi on kuitenkin juuri tässä Jussi Halla-ahon tapauksessa päättänyt, että asiassa suoritetaan esitutkinta. Halla-ahon tapauksessa poliisi on myös toiminut poikkeuksellisella tarmolla. Nopean etenemisen herätettyä ihmetystä ehätti Helsingin poliisi väittämään, ettei Halla-ahon kunnianloukkaustutkintaa priorisoitu tämän aseman vuoksi. Suomen kunnianloukkaustutkintojen kokonaiskontekstissa tämä kuitenkin näyttää erittäin kiistanalaiselta ja suorastaan absurdilta väitteeltä.
Kunnian loukkaamista ei ole poliittisen toiminnan arvostelu silloin, kun se kohdistuu niemenomaan henkilön poliittisen toimintaan, ei esimerkiksi hänen yksityiselämäänsä. Halla-ahoa tulee voida arvioida fasistiksi, koska siihen on vahvat yhteiskunnalliset perusteet. Erityisen tärkeää tämän yhteiskunnallisen arvioinnin salliminen on henkilön korkean yhteiskunnallisen aseman vuoksi, mikä Suomen rikoslaissakin todetaan.
Uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tuomion saanut presidenttiehdokas ja eduskunnan puhemies Halla-aho on vuosien saatossa pyrkinyt sananvapausvaatimusten siivellä oikeuttamaan ihmisarvoa loukkaavaa, rasistista ja dehumanisoivaa retoriikkaansa. Sananvapaus kuitenkin punnitaan aina suhteessa muihin perusoikeuksiin, mikä nähdään myös Halla-ahon ja hänen puoluetovereidensa saamissa tuomioissa.
Valta-asemaan päästyään fasisti pitää huolen, ettei sananvapaus koske muita kuin häntä itseään. Halla-ahon tekemä rikosilmoitus onkin nähtävä pyrkimyksenä rajoittaa poliittista arviointia ja arvostelua. Äärimmilleen poliittisin motiivein toteutettu sananvapauden rajoittaminen meni kansallissosialistisessa Saksassa. Kirjarovioilla tuhottiin “vääränlaisia” ja “vääränlaisten ihmisten” teoksia, ja jopa kirjastot muokattiin poliittisiksi välineiksi. Tämä on syytä ottaa huomioon, koska Halla-aho on fasisti.