Otettu Punamusta Liekki #4:stä
Kirjoittanut Árpád Kovács ja Mirjami Rautio
Kuva: Árpád Kovács
Taistelu kapitalismia vastaan on yhteinen. Demokraattinen konfederalismi tarjoaa vaihtoehdon sortoa vastaan. Remzi Kartal, toinen Kurdistanin yhteisöjen liiton (KCK) kahdesta puheenjohtajasta, puhui 20. maaliskuuta Oulussa kurdiyhteisön ja Taivon yhteisesti järjestämässä tilaisuudessa.
Ilmassa on odotusta ja vähän jännitystä. Yleisön joukossa on sekä kurdeja että suomalaisia. Silmin nähden arvostettu vieras osoittaa ensin sanansa tilaisuuteen tulleille kurdeille. Kartal puhuu hillityllä äänellä, mutta hänen eleensä ja äänensävynsä vangitsee kuulijat. Hänen läsnäolonsa on intensiivinen ja jollain lumoavalla tavalla kuitenkin kepeä. Tuttuja sanoja erottuu pehmeästi sorahtelevan kurdin kielen joukossa: azadî, paradîgma, gerîlla. Yleisö kuuntelee eteenpäin nojautuneena, niin kurdit kuin suomalaiset. Tämä on tärkeää meille kaikille. Kartal puhuu pitkään, mutta tässä puhuu ihminen, jota kuuntelee mielellään, vaikka ei ymmärtäisi yhtään lausetta.
Seuraavaksi Kartal vastailee tulkin välityksellä kysymyksiimme. Hän kertoo toimineensa vuonna 1991 kansanedustajana Turkissa. Kun kurdiedustajia laitettiin vankilaan vuonna 1994, Kartal siirtyi EU:hun, ja osallistui maanpaossa olevan kurdiparlamentin perustamiseen Euroopassa vuonna 1995.
Kartalin mukaan vuonna 2005 perustettiin ensimmäinen järjestö, jonka ideologisena pohjana toimi Abdullah Öcalanin kehittämä demokraattinen konfederalismi. Tässä yhteydessä ‘parlamentti’-nimityksestä luovuttiin, sillä sana assosioituu valtiolliseen toimintaan, kun taas Kurdistanin vapautusliike haluaa korostaa kansan roolia. 2007 järjestön nimi muutettiin Kurdistanin yhteisöjen liitoksi (KCK), joka edelleen kokoaa yhteen demokraattiseen konfederalismiin sitoutuneet kurdijärjestöt.
Kartal kuvailee poliittisen tilanteen olevan sellainen, ettei hän voi matkustaa kaikkiin maihin, sillä Turkki tekee työtä estääkseen hänen toimintansa. Vaikka Suomeen tuloa ei ole estetty, varovaisuus on silti paikallaan. “Voitte julkaista lehdessänne mitä haluatte, mutta sitten kun olen poistunut Suomesta!” hän naurahtaa.
Keskustelemme myös Gazasta. Historiallisesti Kurdistanin vapautusliike ja vasemmistolaiset palestiinalaiset järjestöt ovat tehneet yhteistyötä. Palestiinan konflikti kuitenkin vaatisi ratkaisuksi demokraattisen konfedarilismin kaltaisen vaihtoehdon. Nykyinen sota, kuten suurin osa maailman sodista ja konflikteista, palvelee kapitalismia. Kapitalismi ei pärjää ilman konflikteja ja sotia. Ukraina, Kurdistan ja Gaza ovat kaikki sen seurauksia.
Kartalin mukaan Öcalanin demokraattinen konfederalismi tarjoaisi ratkaisun myös palestiinalaisten ja israelilaisten tilanteeseen. Rojavan kokemukset ovat osoittaneet, että eri uskontokunnat voivat elää rinnakkain ja rakentaa ekologista yhteiskuntaa, jossa myös naisten vapaus on keskiössä. Sekä Israelissa että Palestiinassa on aidosti demokraattisesti ajattelevia ihmisiä, mutta senkaltaisen ajattelun pitää laajentua.
Kysymykseen miten me voimme auttaa kurdien vapautustaistelussa, Kartal vastaa korostamalla internationalistien tärkeää strategista roolia. Suomalaiset voivat vaikuttaa Suomen valtion politiikkaan.
Kapitalimin vastustaminen on tärkeä osa taistelua. Tietoisuuden lisääminen demokraattisesta konfederalismista on myös tärkeää, sillä se on alusta asti kehitetty ei vain kurdiliikettä, vaan koko maailmaa ajatellen. Tästä on tärkeää kertoa ihmisille.
Tärkeintä olisi saada Abdullah Öcalan vapaaksi: hänellä on paljon annettavaa sekä kurdiliikkeelle että laajemmin. Tänä vuonna painopiste onkin kampanjoinnissa Öcalanin vapauttamisen puolesta. Tähän kampanjaan voivat kaikki osallistua.
Turkilla on keinonsa kiristää Eurooppaa esimerkiksi pakolaisten kautta. Siksi Euroopassa suljetaan silmät kurdeihin kohdistuvasta kansanmurhasta, joka on jatkunut jo sadan vuoden ajan ja jatkuu tälläkin hetkellä esimerkiksi Turkin miehittämässä Afrinissa, Rojavassa. Turkki myös tuhoaa Kurdistanin ympäristöä katkaisemalla veden tuloa ja polttamalla metsiä.
Viime vuonna Suomesta tuli NATOn jäsen. Antaako Suomi Turkin urkkia kurdiliikettä Suomessa, kuten jo Nato-neuvottelun aikana solmitussa yhteisymmärrysasiakirjassa luvattiin? Kartal sanoo, että NATO-maiden ja niiden tiedustelupalveluiden välillä on suora yhteistyö, ja tietoja vaihdetaan ahkerasti.
Öcalanin vankeuden lisäksi suurimpana Kurdistanin vapautusliikkeen haasteena Kartal näkee vapaustaistelun kriminalisoinnin. Vaikka Kartal ei mainitse asiaa, hän on itse myös sen kohteena, sillä hän on Turkin etsimien henkilöiden listalla.
Työtä pitäisi tehdä huomattavasti enemmän, että vapautusliike ja sen ideat leviäisivät, mutta suuren haasteen luo valtiolliseen politiikkaan kytkeytyvien medioiden hiljaisuus koko vapaustaistelusta. Tällä hetkellä Turkissa kurdin kieli tituleerataan tietyissä yhteyksissä tuntemattomaksi kieleksi, vaikka sitä puhuvat miljoonat ihmiset. Kurdeja vangitaan ja tapetaan koko ajan. Silti maailma on hiljaa.
Lopuksi Kartal vuorostaan haastaa meitä kysymällä naisten vapaudesta. Suomi tunnetaan tasa-arvoisena maana, jossa naiset ovat vapaita. Silti täällä on äärioikeistolainen hallitus, jossa on ministereinä myös naisia. Mistä tämä kertoo? Kartal kysyy. Sekä kurdin- että suomenkielisen yleisön näkemys kuulostaa olevan, että se kertoo ennen kaikkea kapitalismista. Kapitalismissa kukaan ei oikeastaan koskaan ole vapaa.
Kartalin tapaaminen oli sekä oululaisille kurdeille että heidän liittolaisilleen erittäin tärkeä valamaan uskoa parempaan maailmaan.
Tilaisuuden jälkeen eräs kurdihenkilö lähestyy meitä. Hän haluaa kertoa henkilökohtaisen kokemuksensa siitä, mikä hänelle on antanut rohkeutta jatkaa taistelua. Häntä on kolme kertaa kidutettu Turkin viranomaisten toimesta. Sanomattakin on selvää, että se on kauheaa. Kuitenkin juuri se kokemus antoi hänelle voimaa ja vahvisti taistelutahtoa.
Kurdien vallankumoustaistelusta ja Abdullah Öcalanista olemme julkaisseet tietolaatikon Punamustan Liekin numerossa 2.