Puheenvuoro – Punamusta Liekki #18/marraskuu 2025
Kirjoittaja: Jouko Jokisalo
Suomen poliittisella ja sotilaallisella eliitillä on kova halukkuus osallistua aktiivisesti Naton ydinasepolitiikkaan. Kehitys muistuttaa Tohtori Outolempi eli: kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan pommia (Dr. Strangelove or: How I Learned to Stop Worrying and Love the Bomb 1964) elokuvaa, joka tehtiin Kuuban kriisin jälkeen, jolloin Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välinen ydinsota oli ollut lähellä, ja vältettiin presidenttien John F. Kennedyn ja Nikita Hruštšovin välisillä puhelinneuvotteluilla. Elokuva osoittaa, millaisiin lopputuloksiin Kuuban kriisi olisi saattanut johtaa. Elokuvassa ironisoidaan politiikkaa, jossa sota on liian vakava asia poliitikkojen päätettäväksi, ja vain sotilaiden pitäisi päättää siitä.
Natolle ja suomalaisen poliittisen eliitin ajattelulle on vieras Albert Einsteinin toteamus Hiroshiman jälkeen siitä, että ”tänään atomipommi on perin pohjin muuttanut tuntemamme maailman, ja näin ollen ihmisrotu on löytänyt itsensä uudenlaisesta asuinsijasta, johon sen täytyy mukauttaa ajattelunsa… Tulevan ajattelun täytyy estää sodat”.
Sen sijaan Suomen poliittinen ja sotilaallinen eliitti on oppinut rakastamaan ydinasetta turvallisuuden takuuna. Suomi on Nato-jäsenä profiloitunut ydinasepelotteen kannattajana ja nyt jopa kehittäjänä.
Suomi ja Naton ydinaseet
Suomi harjoittelee tänä vuonna ensimmäistä kertaa ydinaseen käyttöä ja osallistuu Hornet-hävittäjillään Naton vuosittaiseen kaksiviikkoiseen Steadfast Noon -ydinaseharjoitukseen, joka käynnistyi lokakuun puolivälissä. Osallistuminen Naton ydinaseharjoitukseen esitetään osana Suomen puolustuspoliittista viestintää. Ydinaseharjoitukseen osallistumisesta ei ole kuitenkaan eduskunnassa tai julkisuudessa keskusteltu. Ei edes tiedotettu. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kuitenkin vahvisti Ylen pääministerin haastattelutunnilla viime kuussa, että Suomi on harjoituksessa mukana.1
On käsittämätöntä, että Suomi ei asettanut Yhdysvaltojen kanssa solmitussa DCA-sopimuksessa minkäänlaisia rajoituksia ydinaseiden kauttakuljettamiseen tai edes niiden sijoittamiseen pysyvästi Suomeen.
Suomen valtionjohto on kritiikittä asettunut ydinasepolitiikan puolelle. Presidentti Stubb totesi: ”Ydinasepelote on osa Naton jäsenmaille tarjoamaa suojaa.”2 Tätä Stubb perusteli sillä, että ”olemme menneet Natoon ilman rajaavia ennakkoehtoja”.3 Hänen mukaansa Suomen tulee sallia ydinaseet maa-alueillaan ja niiden mahdollinen kauttakulku.4 Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan Suomi on ”täysimääräisesti sitoutunut Naton ja USA:n ydinasesuojaan.”5 Kumpikaan ei sanallakaan mainitse ydinaseisiin liittyvä hirvittävää itsetuhopotentiaaliin liittyvää ongelmaa.
Ulkopoliittisen instituutin (UPI) tutkijatohtori Iro Särkän mukaan Nato-harjoitukseen osallistuminen on Suomelta selkeä viesti siitä, että Suomi on ”valmis ottamaan isomman roolin ja mahdollisesti myös valmis kehittämään rooliaan Naton ydinasepolitiikassa”. UPIn tutkija tutkija Jyri Lavikainen propagoi Suomen osallistumisen positiivista roolia, koska “Suomi on Venäjän rajavaltio ja sille on hyötyä siitä, että Naton ydinasepelote on tehokas ja toimii”.6
Suomessa eri tahot propagoivat ihmiskunnan yhtä vaarallisimmista illuusioista, jossa ydinaseet nähdään rauhanturvaajana eikä täydellisen tuhon välineenä. Tätä katastrofaalista illuusiota markkinoi Helsingin Sanomat pääkirjoituksessa kirjoittaessaan, että ”ydinaseet ovat keskeinen osa Naton turvatakuita, joiden säilyminen vahvoina on Suomenkin etu”.7
Yksi innokkaimpia ydinaseiden puoltajia on UPIn tutkija Jyri Lavikainen, jonka mukaan Naton ydinaseturvatakuun vuoksi ”pystymme oikeasti rankaisemaan Venäjää ydinaseen käytöstä”.8 Hän jättää mainitsematta ”pienen yksityiskohdan” siitä, että samalla rangaistaan koko ihmiskuntaa sen olemassaolon hinnalla.
Suomen nykyisten päättäjien kannattaisi miettiä sitä, mitä presidentti Kekkonen totesi 29.11.1965 puhuessaan Suomen turvallisuuspolitiikan reunaehdoista: ”Ydinaseiden hirvittävä hävitysvoima ja kauko-ohjusten avaama mahdollisuus kuljettaa ydinlataus tuhansien kilometrien päähän ovat perin juurin muuttaneet kansallisen turvallisuuden tähänastisia perusedellytyksiä.” Tämä on nykyaikana entistä ajankohtaisempi tosiasia.
UPIn tutkijoiden kannattaisi reflektoida Kekkosen toteamusta siitä, että ”ydinsodan aikakautena sotilasliitossa olevien pienvaltojen osa” on olla ”maantieteellisen sijaintinsa vuoksi yleensä puskurivyöhykkeellä muutenhan niitä ei sotaliitossa tarvittaisi, ja varsinkin jos niillä on ydinaseita alueellaan ne joutuvat ydinsodan alettua todennäköisesti vastaanottamaan ensimmäisen iskun”. Myös nykyisin kannattaisi ottaa vakavasti Kekkosen esittämä varoitus siitä, että ”mahtavimman liittolaisen ns. ydinasesateenvarjo ei kykene suojaamaan niitä vastapuolen ydinohjusten tuhoavalta iskulta”. Kekkosen mukaan ydinaseaikakaudella puolueettomuus tarjoaisi ”pienille valtioille suursodassa jopa paremmat elinmahdollisuudet kuin liittoutuminen ydinasevaltojen kanssa, siitä huolimatta että sotaliittojen päämääränä on jäsenvaltioiden turvallisuuden lisääminen nimenomaan sodan varalta”.
Keskusteltaessa Natosta, ydinaseista ja Suomen asemasta kannattaa miettiä natsi-Saksalle ydinasetta kehitelleen ja myöhemmin aktiivisena pasifistina tunnetun Carl Friedrich von Weizsäcker johtopäätöstä: ”Amerikka ei vaaranna itseään Euroopan pelastamiseksi.”9
Asevarustelukierre ydinaseiden aikakaudella
Kuuban ohjuskriisi 1962 osoitti, ettei turvallisuutta voi kestävällä tavalla perustaa ainoastaan pelotepolitiikan varaan. Kaikkien intressinä tulisi olla estää ydinsodan syttyminen ja pienentää järjettömäksi nousseita sotilasmenoja. Eurooppalaiset Nato-maat ovat valmiit uhraamaan sosiaalivaltion militarismin ja asevarustelun alttarille. Naton pääsihteeri Mark Rutte totesi Naton parlamentaarisen yleiskokouksen vuosikokouksessa 13.10.2025, että Nato on sotilaallisesti ”äärettömän ylivoimainen” Venäjään nähden, taloudellisesti 25 kertaa suurempi ja että Venäjän ilmavoimat eivät pysty edes lähellekään kilpailemaan Naton ilmavoimien kanssa.10
Yhdysvaltojen ja Naton linja oli Ukrainan sodassa pitkään, että Ukrainan tulee voittaa sota. Kukaan ei vain ole osannut kertoa sitä, miten ydinasevaltio voidaan voittaa. Mikään konventionaalinen aseiden ylivoima ei poista ydinaseongelmaa. Ainoa mahdollisuus on löytää tie uuteen kollektiivisen turvallisuuden järjestelmään ja käynnistää ydinaseiden rajoittamisprosessi. Nato-maissa ei käydä mitään keskustelua nykyisen asevarustelukierteen mielekkyydestä. Suomen hallituksen tekemä budjettiesitys sisältää kuuden miljardin euron tilausvaltuudet asevarusteluun, joka tulee tuhoamaan 60- ja 70-luvuilla taistelujen tuloksena saavutetun sosiaalivaltion. Kansalaisia valmistellaan nyt jo tulevaan: “Naton vaatimus puolustusmenojen reippaasta nostosta pakottaa Suomen kipeisiin säästöihin”. Militarismin voimistuminen ja nykyinen asevarustelu edellyttävät oikeuttaakseen pelon politiikkaa. Tämä avaa tien demokratian kaventumiseen, vaihtoehtoisen kehityksen kieltämiseen ja autoritaariseen hallintoon.
Euroopan sotilaallinen varustautuminen ja ydinasepelotteen vahvistaminen ei tuo lisää turvallisuutta. Todellisuudessa se on tie asevarustelukierteen kiihdyttämiseen, ja ydinaseisiin perustuva pelotepolitiikka pitää sisällään koko ihmiskunnan tuhoa pitävän eskalaatioriskin.
Lähteet:
- Yle 13.10.2024: Naton ydinaseharjoitus alkaa – tämä Suomen roolista tiedetään ↩︎
- Iltalehti 29.1.2024: Toinen heistä on Suomen seuraava presidentti – Nämä ovat Haaviston ja Stubbin suurimmat erot ↩︎
- MTV uutiset 3.12.2023 Vaalikone: Näin moni kannattaa naisten asevelvollisuutta – ydinaseet ja Nato-tukikohta jakavat ehdokkaiden mielipiteitä ↩︎
- Ylen vaalitentti 22.12.2023 ↩︎
- HS 20.12.2023 Ulkoasiainvaliokunnan Kiljunen huolissaan Suomen ydinasekeskustelusta ↩︎
- HS 12.10.2025: Suomella on poikkeavaa annettavaa Naton ydinaseharjoituksiin, sanoo tutkija ↩︎
- HS 22.1.2024: Suomella on vastuunsa Naton ydinasepelotteessa ↩︎
- Iltalehti 1.10.2023: Ydinasepolitiikan tutkija Venäjästä: ”Olemme tekemisissä gangsterivaltion kanssa” ↩︎
- Brigadegeneral a. D. Helmut W. Ganser, Die neue Atomwaffendebatte und die NATO teoksessa Die Allianz im Umbruch Änderungen in Strukturen, Prozessen und Strategie 2020, s. 108. ↩︎
- Nachdenkseiten 20.10.2025: “Unser Militär ist dem russischen Militär unendlich überlegen.“ Wieso dann die ganze Aufrüstung? BPK ↩︎
Onko sinulla palautetta? Voit lähettää sen osoitteeseen punamusta.liekki@proton.me!