Otettu Punamusta Liekki #1:stä
Kirjoittaja Mirjami Rautio
Oulun vastaanottokeskus (OVOK) oli valtakunnallisesti otsikoissa marraskuun lopulla, kun itärajalla lisääntynyt turvapaikanhaku aiheutti keskuksessa erikoisen menettelyn edestakaisine manöövereineen.
Ensin osa OVOKin asiakkaina olleista tilapäisen suojelun hakijoista sai pikaiset lähtöpassit muihin keskuksiin. Sitten yhtä pikaisesti päätös pyörrettiin, ja siirretyille tarjottiin mahdollisuus majoittua uudelleen Ouluun eri tiloihin. Migrin johtaja Ilkka Haahtela pahoitteli tapahtunutta julkisuudessa. Asiasta nousseeseen kohuun ja poikkeukselliseen anteeksipyyntöön lienee vaikuttanut se, että suurin osa keskuksesta siirtymään joutuneista asiakkaista oli ukrainalaisia.
Kaikki eivät kuitenkaan olleet ukrainalaisia, vaikka heistä ei julkisuudessa puhuttukaan. Mikä heidän tilanteensa on tällä hetkellä, ja toteutuiko yhdenvertaisuus?
Migrin vastaanottoyksikön johtaja Elina Nurmi vastaa kysymyksiin tilanteesta ja sen taustoista sähköpostitse. Hänen mukaansa Venäjältä on elokuuna alun jälkeen tullut Suomeen yhteensä noin 950 turvapaikanhakijaa, ja heidät on sijoitettu eri puolille Suomea.
Nurmi kirjoittaa, että Oulun vastaanottokeskuksessa ei ollut mahdollista pitää nykyistä määrää asiakkaita, koska Maahanmuuttovirasto muuttaa Itärajan tilanteen vuoksi keskuksen käyttöä, tekee uudelleenjärjestelyjä turvallisuusviranomaisten työn mahdollistamiseksi ja varautuu myös järjestelykeskuksen perustamiseen Ouluun.
Nurmen mukaan kaikkiin Oulun vastaanottokeskuksesta 24. marraskuuta pois siirrettyihin asiakkaisiin oltiin yhteydessä ja tarjottiin mahdollisuus palata Ouluun. Oulun vastaanottokeskuksen hankkimat uudet asunnot saatiin käyttöön 1. joulukuuta alkaen. Noin kymmenen henkilöä on ilmoittanut haluavansa siirron jälkeen jäädä asumaan uuteen keskukseen, Nurmi kirjoittaa.
Miksi ei-ukrainalaisille ei tarjottu mahdollisuutta palata?
Nurmi toteaa, että 24. marraskuuta siirretyissä oli mukana joitain ei-ukrainalaisia.
Kysymykseen siitä, onko tässä yhteydessä OVOKista siirretyille ei-ukrainalaisille tarjottu yhtäläisesti mahdollisuus palata Ouluun kuin ukrainalaisille, Nurmi vastaa seuraavasti:
“24.11. siirrettyjen ukrainalaisten paluu Ouluun on priorisoitu tilanteeseen liittyneistä poliittisista herkkyyksistä johtuen. Venäjä kohdistaa tällä hetkellä sekä Suomeen että Ukrainaan hybridivaikuttamista. Valtio on halunnut osoittaa tässä tilanteessa erityistä solidaarisuutta Venäjän hyökkäystä jo kertaalleen paenneita ukrainalaisia kohtaan. 24.11. siirrot koskivat pääosin ukrainalaisia tilapäisen suojelun saajia.”
Nurmi ei halua antaa yksittäisten asiakkaiden tilanteesta tarkempaa tietoa. ”Määrä on niin pieni, ettei voi antaa tietoa heidän yksilöllisistä tilanteistaan ilman, että asiakkaat olisi kuvauksesta mahdollista tunnistaa.”
Ainakaan yhdelle OVOKista siirretylle ei-ukrainalaiselle perheelle ei kuitenkaan ole tarjottu mahdollisuutta palata Ouluun. Perheen henkilöllisyys ja yhteystiedot on toimituksen tiedossa.
Toteutuuko yhdenvertaisuus?
Tiedustelen Nurmen ajatuksia yhdenvertaisuuden toteutumisesta ylipäätään eri vastaanoottojärjestelmän asiakkaiden kesken. Nurmi vastaa, että vastaanottojärjestelmässä asiakkaita pyritään kohtelemaan yhdenvertaisesti.
”Lainsäädännön tasolla eri lupastatuksen omaavien asiakkaiden oikeudet kuitenkin jossain määrin poikkeavat toisistaan. Ukrainalaisilla tilapäistä suojelua saavilla on esim. oikeus kuntien työllisyyspalveluiden hyödyntämiseen vastaanottojärjestelmän asiakkaina. Turvapaikanhakijoilla vastaavaa oikeutta (ennen oleskeluluvan ja kotikunnan saamista) ei ole.”
Nurmi kertoo myös, että tiettyjen palveluiden kuten varhaiskasvatuksen tarjoaminen perustuu kuntien harkintaan, ja siten palveluissa voi olla vastaanottojärjestelmästä riippumattomia kuntakohtaisia eroja.
”Ylijohtajan lausuntoihin on hyvä pyytää kommentit suoraan häneltä itseltään”, Nurmi toteaa.
Haastattelu tehty 11.12.2023, täydennetty 15.12.2023
OVOKin tukiyhdistys tarjoaa apua kaikille
Oulun vastaanottokeskuksen tukiyhdistyksen puheenjohtaja Teija Kähkösen mielestä eri etnisistä taustoista olevien turvaa hakevien ihmisten yhdenvertaisuus ei toteudu. Tämä perustuu paitsi prosessin ja lupastatuksen erilaisuuteen, myös siihen, miten ihmiset suhtautuvat eri taustoista ja maista tuleviin. Esimerkiksi ukrainalaisia kohtaan tunnetaan paljon enemmän sympatiaa.
Valmistavan luokan opettajana pitkään toiminut Kähkönen kertoo esimerkin. Ukrainan sodan alettua Kähkönen oli pitämässä koulussa arviointikeskustelua OVOKissa asuvan kamerunilaisen oppilaan perheen kanssa. Keskustelussa tuli esille, että perheen äiti oli kokenut vaikeaksi selittää lapselle, miksi ukrainalaislapset saavat paljon kaikkea sellaista, mitä tämä ei, kuten polkupyöriä. “Siellä on syttynyt sota”, äiti oli selittänyt. “No mutta miksi me sitten ollaan täällä?” kysyi lapsi.
Kähkösen mukaan apu ukrainalaisille kanavoitui sodan syttymisen jälkeen henkilökohtaisten kontaktien, ei OVOKin kautta. Osa ihmisistä halusi rajata avun vain ukrainalaisille. “Meidän piti yhdistyksessä alkaa sanoa, että autamme kaikkia.”
Oulun vastaanottokeskuksen tulevaisuudensuunnitelmista Kähkösellä ja tukiyhdistyksellä ei ole tietoa. Myös Kähkönen on kuitenkin kuullut viime viikkojen tapauksista, joissa Oulussa koulua käynyt ukrainalaislapsi yhtäkkisesti siirrettiin toiselle paikkakunnalle, ja muutaman päivän päästä hän tuli takaisin. Tällä hetkellä Kähkönen ei toimi valmistavan luokan opettajana.
Itärajan sulkemiseen liittyvät päätökset herättävät Kähkösessä monenlaisia ajatuksia ja tunteita.
“Vaeltamaan lähteneet ihmiset ovat ihmisiä. He ovat lähteneet jostain syystä. Siihen on voinut mennä myös ihan valtava määrä rahaa. Kun tällaisen jälkeen pääsy määränpäähän estetään, ihminen voi yrittää ihan kaikkensa [päästäkseen eteenpäin]. Me kaikki tiedetään, mitä Välimerellä tapahtuu.”
Oulun vapaaehtoisverkostossa toimii tällä hetkellä muutamia kymmeniä ihmisiä. OVOKin tukiyhdistys on kuin valmiustilassa oleva koneisto: “Jos käy niin, että vapaaehtoisia tarvitaan, on valmiit kontaktit ja verkostot jo pystyssä.” Kähkösen mukaan vastaanottokeskuksen tukiyhdistyksen kautta onkin ollut ihanaa nähdä, että ihmisillä on hyvää tahtoa.
Haastattelu tehty 5.12.2023
Tietoa: Oulun vastaanottokeskuksen tukiyhdistys
- Perustettiin Oulussa vuonna 2015
- Järjestää matalan kynnyksen vapaaehtoistoimintaa kuten suomen kielen opiskelua yhdessä, tapahtumia sekä materiaalista tukea
- Toimii yhteistyössä Oulun vastaanottokeskuksen ja maahanmuuttajien kanssa
- Sai vuonna 2020 Oulun tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tunnustuspalkinnon haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajanaisten tukemisesta arjessa.
Lähde: Tukiyhdistys.fi