Vappu, työtaistelut ja vallankumous

Anarkistien, PKK:n ja antifasistien lippuja liehumassa Rotuaarin aukiolla sisnistä kevättaivasta vasten.

Otettu Punamusta Liekki #5:stä

Vuosia sitten tämän päivämäärän lähestyminen herätti suuria toiveita ja pelkoja. Porvarit vapisivat, poliisi valmistautui iskuihin, vallankumoukselliset olivat valmiina taisteluun, ja valtavat proletaarijoukot odottivat innokkaasti tuota päivämäärää kuin jotain mystistä päivää, jonka on määrä merkitä heidän kärsimystensä loppua.

Sittemmin liikkeen merkitys on vähitellen vähentynyt, kunnes jotkut ovat unohtaneet sen ja toiset ovat pitäneet sitä yhtenä harmittomana vuosipäivänä vallankumouksellisten ilonpitäjien kalenterissa.

Sen, minkä olisi pitänyt olla kaikkien maiden sorrettujen välisen solidaarisuussopimuksen konkreettinen merkki, minkä olisi pitänyt olla proletaariaatin voimainnäyttö, minkä olisi pitänyt auttaa valmistamaan kansaa nykypäivän suurta vallankumouksellista keinoa – yleislakkoa – varten, on muuttunut työväen juhlapäiväksi – ja vieläpä juhlapäiväksi, jota vietetään miten sattuu!

Liike kaipaa uudistusta: sitä on uudistettava tosissaan, ilman perusteettomia lyhyen aikavälin odotuksia, mutta vakaana aikomuksena olla pysähtymättä enää koskaan.

Emme tee vallankumousta vappuun mennessä: poliisin ei tarvitse hätääntyä. Me pidättäydymme työstä, yritämme saada mahdollisimman monet ihmiset pidättäytymään työstä ja käytämme tilaisuutta hyväksemme ja teemme mahdollisimman paljon propagandaa.

Tämä on kaikki, mitä voimamme sallivat meidän nyt tehdä. Mietimme loput aikanaan.

Vaikuttaako teksti ajankohtaiselta? Sen kirjoitti italialainen anarkisti Errico Malatesta vuonna 1897. Massiiviset vappumarssit, joissa työväki näytti voimansa, ovat historiaa. Valitettavan moni suomalainen on tietämätön enää edes siitä, että toukokuun ensimmäinen päivä on kansainvälinen työläisten juhlapäivä. Sen sijaan sitä pidetään karnevaalimaisena ja keväisenä vapaapäivänä tai opiskelijoiden juhlapäivänä. Porvaripropaganda on onnistunut alistamaan hegemoniaansa vuoden ainoan työväen päivän.

Mutta emme saa menettää toivoamme. Maailma tarvitsee kipeästi suuria, järisyttäviä muutoksia. Porvarien ja poliisien ei kuitenkaan tarvitse pelätä, sillä tänäkään vappuna emme yritä tehdä vallankumousta. Meitä on aivan liian vähän! Siksi keskitymme propagandaan ja yritämme kasvattaa joukkoamme. Ja kuten Malatesta kirjoittaa: mietimme loput aikanaan.

Taistelevaa ja propagandarikasta vappua!