Mielivallaton-kolumnipalstalla Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuorten puheenjohtaja Jiko Kylén pohtii ihmismieltä kapitalismin kiemuroissa tavoitteenaan vallankumouksellisen toivon ja solidaarisuuden viljeleminen.
Samalla kun uusliberaalit länsimaat julistautuvat tasa-arvoisiksi, ne kontrolloivat sukupuolta ja seksuaalisuutta yhä moninaisemmin ja salakavalemmin keinoin. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen puolustaminen keskittyy sekä järjestöissä että puolueissa lakeihin, jotka saattavat luoda näennäistä tasa-arvoa, mutta samalla laajentavat ja moninaistavat valtiollista kontrollia.
Emme voi väittää olevamme vapaita, kun asemamme määrittelevät kategoriat, joiden sisältö on etukäteen ulkoapäin saneltu. Esimerkiksi mahdollisuus valita henkilöllisyystodistuksen sukupuoleksi “muu” poistaisi vaatimuksen kaksijakoiselle sukupuolen määrittelylle. Jotkut muunsukupuoliset vapautuisivat juridisesti pakolliselta väärinsukupuolittamiselta. Kuitenkin pakotettu kaksijako vain korvattaisiin kolmijaolla – monet sukupuolettomat ja sukupuolijoustavat ihmiset jäisivät edelleen tunnustuksen ulkopuolelle. Kaikki eivät ole miehiä, naisia, sukupuolettomia tai muunsukupuolisia, kaikki eivät ole cis tai trans, jotkut ovat useita näistä. Uusien ryhmien lisääminen lainsäädäntöön ei riitä, vaan vapautus vaatii pakotetun sukupuolen lokeroinnin lakkauttamista.
Emme tarvitse kategorioita tai “suvaitsevuutta”, joka ulottuu vain niihin termeihin tai käsitteisiin, jotka voimme ymmärtää. Meidän on pystyttävä kohtaamaan myös olemisen tavat, jotka eivät sovi omiin vakiintuneisiin käsityksiimme. Valmiiden tietojen sijaan kunnioittava vuorovaikutus vaatii pyrkimystä oppia ja muuttua, sekä tunnistaa oman ymmärryksemme epätäydellisyys. Ennen kaikkea meidän on vapauduttava ulkoapäin asetetuista malleista ja tunnustettava henkilön oma kokemus ainoaksi päteväksi sukupuolen määrittelyksi.
Sukupuolen vapautus vaatii, että emme anna kolonialistisen, rationaalisuuteen ja objektiivisuuteen pyrkivän hallinnan tukahduttaa minuuttamme ja vuorovaikutustamme. Otamme itsellemme moninaisuuden, autonomian ja vapauden. Vaadimme sukupuolijärjestelmän purkamista. Ajatus saattaa olla pelottava, koska olemme oppineet käsittämään sukupuolikategoriat luonnollisina ja välttämättöminä järjestyksen ylläpitäjinä. Kuitenkin sortoinstituutioiden purkamisessa eli abolitionismissa olennaista on, että järjestelmän loppu ei tarkoita kieltoa, vaan nimenomaan vapautta. Vapautamme rajattoman sukupuolten kirjon, jossa maskuliinisuus, feminiinisyys sekä kaikki niiden väliltä ja ulkopuolelta ovat jokaisen yksilön nautittavissa riippumatta hänen biologisista, fyysisistä tai geneettisistä ominaisuuksistaan. Tuomme sukupuolivallankumouksen, joka tarkoittaa lukemattomien sukupuolten kukoistusta, liikettä, muutosta, vapautta.