Turkin koura ulottui kurdeihin Suomessa

Artikkeli – Punamusta Liekki #19/joulukuu 2025

Kirjoittajat: Árpád Kovács, Mirjami Rautio

Suomessa vangittiin kolme kurdia syytettynä terrorismin rahoittamisesta. Kurdiliike käy parhaillaan historiallista rauhanprosessia, eikä PKK viimeisimmän eurooppalaisen tuomioistuinpäätöksen mukaan edes ole terroristijärjestö, vaan Turkin sisäisen konfliktin osapuoli. Vangitsemiset ovat poliittisia eivätkä anna hyvää kuvaa demokratian tilasta Suomesta.

Marraskuun alussa kolme kurdimiestä pidätettiin ja myöhemmin vangittiin epäiltynä “terroristiryhmän rahoittamisesta”. Vangitseminen on herättänyt voimakasta kritiikkiä, huolta ja ahdistusta kurdiliikkeen piirissä. Vangitsemista on myös vastustettu mielenosoituksin ainakin Helsingissä ja Oulussa.

“Turkki leimaa järjestelmällisesti kurdien ja Kurdistanin asian ajamisen terrorismiksi, keinoista riippumatta. Se että sama jatkuu Suomessa, ei ole vain Suomen ongelma, vaan universaali ihmisoikeuskysymys, joka vaatii välitöntä huomiota”, Kurdien Yhteisökeskus NCDK:n edustaja kommentoi Punamustalle Liekille.

“Turkki on tehnyt selväksi, että se haluaa Suomen ottavan kiinni maassa asuvia poliittisesti aktiivisia kurdeja. Tämä toive on nyt kuultu, sillä kurdiaktivistien pidätykset tapahtuivat juuri samaan aikaan kuin Turkin ulkoministeri Hakan Fidan vieraili Suomessa”, NCDK:n edustaja jatkaa.

Turkin ja Suomen yhteistyötä tehostettiin kolmikantasopimuksessa

Päästäkseen Turkin asettamasta Nato-jumista Suomi allekirjoitti vuonna 2022 kolmikanta-asiakirjan, jossa se sitoutui Turkin muotoilemiin, erilaisia kurditoimijoita koskeviin määrittelyihin. Asiakirjassa Suomi sitoutui monentasoiseen yhteistyöhön Turkin tavoitteiden edistämiseksi. 

Suomi ja Ruotsi vahvistivat pitävänsä PKK:ta kiellettynä terroristiorganisaationa ja sitoutuivat estämään PKK:n toiminnan sekä tehostamaan yhteistyötä Turkin kanssa PKK:n ja muiden asiakirjassa mainittujen ryhmien toiminnan estämiseksi. 

Asiakirjassa sovittuun käytännön keinovalikoimaan lukeutuivat muun muassa tiedusteluyhteistyön tehostaminen Turkin, Suomen ja Ruotsin välillä sekä kansallisten lainsäädäntöjen tiukentaminen.

Kokonaan oma lukunsa on, että asiakirjassa Suomi ja Ruotsi sitoutuivat myös varmistamaan, että niiden kansalliset aseviennin sääntelykehykset “mahdollistavat uusia sopimuksia liittolaisten kanssa ja kuvastavat maiden asemaa Naton jäseninä”.

Tällä hetkellä PKK on rauhanprosessin osapuoli

Turkin ja Suomen vahvistuneen yhteistyön ja kurdiaktivistien vangitsemisen välinen yhteys on se kysymys, joka suomalaisen median olisi nyt välittömästi esitettävä. 

Miksi media ei tee sitä?

PKK on toiminut aktiivisesti vuodesta 1978. Koko tuona aikana Suomessa ei ole toteutettu minkäänlaisia PKK:n vastaisia toimia.

Tällä hetkellä PKK ajaa itseään alas ja on sitoutunut rauhanprosessiin. Keväällä järjestö ilmoitti laskevansa aseensa ja parhaillaan se vetää entisiä joukkojaan pois Turkin alueelta. Käytännössä järjestö on lakkauttanut itsensä taistelevana organisaationa ja huolehtii vain jäsentensä kotiuttamisesta.

Tässä valossa on täysin yhdentekevää, kerääkö joku rahaa vai ei. Koko tutkinta on absurdi.

Valtoselta mautonta Turkin mielistelyä

Kurdien yhteisökeskus NCDK:n edustaja kritisoi voimakkaasti Suomen ulkoministeri Elina Valtosen esiintymistä Hakan Fidanin vierailun yhteydessä. 

Vain päivä kurdiaktivistien pidätysten jälkeen Valtonen kertoi lehdistötilaisuudessa lähettäneensä “hyvälle ystävälleen” Hakan Fidanille Mauno Koiviston teoksen ”Venäjän idea”, koska “siellä on kappale, jossa kerrotaan, että ainoa vallankäyttäjä, jota Venäjän imperiumi koskaan on kunnioittanut, oli Osmanien imperiumi.”

NCDK:sta muistutetaan, että Osmanien imperiumi on tunnettu muun muassa armenialaisten kansanmurhasta, jossa tapettiin 1,5 miljoonaa armenialaista. 

“Osmanien imperiumia seurannut Turkin tasavalta ei ole koskaan tunnustanut armenialaisten kansanmurhaa. Turkki on kulkenut Osmanien imperiumin viitoittamaa tietä ja sortanut alueella asuvia etnisiä vähemmistöjä vuosikymmenestä toiseen. Esimerkiksi kurdikielten puhuminen, kurdien kulttuurin ja heidän demokraattisten oikeuksiensa harjoittaminen on ollut joko kokonaan kiellettyä tai monin tavoin rajoitettua ja vaarallista”, edustaja kertoo.

Tuomioistuinpäätösten perusteella PKK ei ole terroristijärjestö

Suomessa terrorismin rahoittaminen on äärimmäisen harvinainen rikosnimike eikä tuomioita ole tullut, vaikka julkisuudessa olleiden tietojen mukaan rahaa virtaa jihadistisille järjestöille.¹ 

Miksi krp:n kiinnostuksen kohteena on juuri kurdijärjestö PKK, joka – vaikka onkin erilaisilla poliittisilla terroristilistoilla – ei yhdenkään oikeusasteen tuomion mukaan edes ole terroristijärjestö?

PKK:n pitämistä EU:n terrorismilistalla on useita kertoja haastettu tuomioistuimissa. Esimerkiksi EU-tuomioistuin piti listausta perusteettomana päätöksessään vuodelta 2008.² PKK:n EU-luokittelulle terroristijärjestöksi ei löytynyt juridisia perusteita myöskään vuonna 2020 Belgian korkeimman oikeuden mukaan³, vaan toimintatapojensa puolesta PKK on Turkin sisäisen konfliktin osapuoli. 

Näistä tuomioistuinpäätöksistä huolimatta muutosta luokituksiin ei ole tehty. Kurdiliike onkin kritisoinut terroristilistausta puhtaasti poliittiseksi ja Turkin masinoimaksi.

Vangitsemisten yhteys Turkin sisäpolitiikkaan

Erdoganilla on vahvat mahdollisuudet hyödyntää Suomessa tapahtunutta kurdien vangitsemista omassa sisäpolitiikassaan. Toistaiseksi vangitsemisista on oltu Turkin mediassa hiljaa, mikä selittynee sillä, että Erdoganin hallinnolla on parhaillaan meneillään rauhanneuvottelut kurdiliikkeen kanssa. 

Suomessa vangitut kurdit ovat Erdoganille kuitenkin lyömäase mahdollisia arvostelijoita vastaan. Erdoganille lienee enemmän kuin sopivaa, että kaukainen liittolainen tekee hänen puolestaan asian, jota hän voi tarvittaessa käyttää kriitikoidensa hiljentämiseksi ja rauhanneuvottelujen aloittamisen vuoksi pettyneiden, kurdi-vihamielisten kannattajiensa miellyttämiseksi.

Seura tekee kaltaisekseen

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta totesi sanomalehti Karjalaisen haastattelussa kesäkuussa 2022, että kolmikantasopimus on muotoiltu niin väljästi, että myöhemmin voi tulla kiistaa siitä, mihin oikeastaan on sitouduttu⁴. 

Nyt tapahtuneen kurdien vangitsemisen yhteydessä yksikään media ei kuitenkaan ole kytkenyt millään tavalla asiaa kolmikantaneuvottelussa tehtyihin sitoumuksiin. 

Herää kysymys, eikö suomalainen media tunne kurdikysymystä riittävän hyvin tai pidä sitä riittävän tärkeänä ihmisoikeuskysymyksenä, jotta voisi haastaa viranomaistoimintaa tästä näkökulmasta. 

Kurdiliikkeen demokraattisten oikeuksien kannalta kurdien vangitseminen terrorismiperustaisesti merkitsee isoa vastoinkäymistä niin Suomessa kuin Euroopassa.

Mutta myös suomalaisen demokratian, ihmisoikeusperiaatteiden ja poliittisen toiminnan vapauden kannalta kolmikantasopimuksen solmiminen oli kohtalokasta.

Vaikka toisin vakuuteltiin, lopulta Turkin kesällä 2022 virittämä ansa laukesi.

Lähteet

1. Yle 1.4.2019: Starttirahaa pyhään sotaan ↩︎
2. Reuters 3.4.2008. EU was wrong to include PKK on terror list-court ↩︎
3. The Brussels Times 30.1.2020. Belgian government defies ruling of its supreme court on PKK ↩︎
4. Karjalainen 29.6.2022. Suomen, Ruotsin ja Turkin sopupaperin sanamuodot voivat olla liiankin monitulkintaisia, katsovat asiantuntijat – riitaa voi vielä syntyä siitä, mitä kaikkea tulikaan luvatuksi ↩︎

Onko sinulla palautetta? Voit lähettää sen osoitteeseen punamusta.liekki@proton.me!