Ydinasepelote – tuhoa ja turvattomuutta

Posted on by TAIVO

Puheenvuoro – Punamusta Liekki #22/huhtikuu 2026

Kirjoittaja: Jouko Jokisalo

Ydinaseiden olemassaolo muodostaa jatkuvan ydinsodan ja sivilisaation tuhoamisen riskin, vaikka niiden esitetään toimivan pelkkänä pelotteena. Ministereiden ja presidentin suulla meille markkinoidaan tuhoaseiden tuomaa turvattomuutta turvatakuuna.

Suomi on muuttamassa dramaattisesti suhdettaan ydinaseisiin, jotka ovat niin ihmiskunnan kuin luonnonkin kannalta äärimmäisiä tuhoaseita. Suomen nykyinen ydinenergialaki kieltää ydinräjähteet kaikissa muodoissaan. Niiden maahantuonti, valmistaminen, hallussapito ja räjäyttäminen Suomen maaperällä on yksiselitteisesti kielletty. Pääministeri Petteri Orpon mukaan Naton ydinasepolitiikka on kuitenkin kirkastanut sen, ettei Suomella voi olla edes rauhan aikana mitään esteitä ydinaseiden suhteen, sillä muutoin Suomen ydinasepelote olisi ”vajaa”.1

Suomen hallitus on esittänyt suuria muutoksia ydinenergialakiin. Hallituksen esitys sallisi ydinaseiden kuljetukset Suomen maa- ja merialueilla sekä ilmatilassa. Vaikka tarkoitus ei olisi lähitulevaisuudessa tuoda ydinaseita Suomeen, emme välttämättä edes tietäisi, vaikka niitä tuotaisiin DCA-sopimuksen sallimiin Yhdysvaltojen tukikohtiin, sillä Suomi ei kirjannut Yhdysvaltain kanssa tehtyyn DCA-puolustusyhteistyösopimukseen varaumia ydinaseista. Viime marraskuussa Yhdysvaltojen strateginen B-52-pommikone, joka on olennainen osa USA:n ”ydintriadia”, osallistui sotaharjoituksiin, joissa se simuloi pommituksia noin 70 kilometrin päässä itärajasta.2

Lähes puolet suomalaisista vastustaa ydinaseita Suomen maaperällä. Vasemmistoliiton kannattajista vastustajia on 81 ja SDP:n kannattajista 61 prosenttia. Kokoomuksen kannattajista sen sijaan 62 prosenttia suhtautuu niihin myönteisesti.3

Hallituksen esityksen läpivieminen vaatiikin ydinaseiden vaaran vähättelyä ja epäselvien lausuntojen antamista. Maaliskuun puolivälissä Orpo vielä vakuutti, että ”me voimme hyvin kirjata, että rauhan aikana Suomessa ei tule ydinaseita olemaan.”4 Nyt hän linjaakin, että lainsäädäntöön ei tehdä kirjausta siitä, että ydinaseita ei tuoda Suomen maaperälle.

Ydinasevarjon illuusio

Ydinenergialain muutosta on valmisteltu pitkään, mutta vielä aivan viime viikkoihin asti sen luonnoksessa ydinaseiden kielto oli pidetty ennallaan. Hallitus perustelee uutta esitystään halulla vahvistaa sotilasliitto Naton ydinasepelotetta. Todennäköisesti jonkinlainen aloite ydinaserajoitusten poistamiseen lainsäädännöstä on tullut Natolta. Tämän myöntää myös puolustusministeriön ylijohtaja Janne Kuusela.5

Suomen nykyinen valtionjohto on kritiikittä asettunut ydinasepolitiikan tukijaksi. Presidentti Alexander Stubb on pitkään ja systemaattisesti liputtanut ydinaseiden puolesta. Stubb vaati jo Ylen vaalitentissä 22.12.2023, että Suomen tulisi sallia ydinaseet ja niiden kauttakulku maa-alueillaan. Hän perusteli linjaansa sillä, että ”olemme menneet Natoon ilman rajaavia ennakkoehtoja”6. Stubb jatkoi linjaansa valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan marraskuussa 2025 todeten, että ”olemme siirtyneet uudelle ydinaseaikakaudelle”.7 

Presidentti Stubb ja Orpon hallituksen jäsenet kiertävät ja peittävät ydinaseisiin liittyvää hirvittävää itsetuhopotentiaalin ongelmaa. Ydinaseita ei esitetä täydellisen tuhon välineenä, vaan rauhanturvaamisen välineenä. Tämä on ihmiskunnan vaarallisin illuusio.

Ydinaseet ovat joukkotuhoaseita, jotka eivät erottele sotilaita ja siviilejä. Itävaltalainen filosofi Günther Anders kirjoitti ydinaseen merkityksestä jo vuonna 1960: ”Tämä (on)  hirvittävin ongelma, joka milloinkaan on ollut olemassa, sillä siihen sisältyy ihmiskunnan itsetuhon mahdollisuus niiden aseiden avulla, jotka ydinfysiikan kehitys on tehnyt mahdolliseksi.” Myös presidentti Sauli Niinistö varoitti ydinaseista syyskuussa 2023: ”Se riski, että atomiaseet alkavat puhua, on aivan valtava. Kyllä se merkitsee loppua”8. Yksikin ydinase tappaisi asutuskeskuksessa räjäytettynä satojatuhansia, jopa miljoonia ihmisiä. Maailman ydinaseiden määrä riittäisi tuhoamaan ihmiskunnan monisatakertaisesti. Ydintalvi puolestaan saataisiin aikaan käyttämällä vaivaiset pari prosenttia arsenaalista.9 Rajoitettu ydinsota, jossa käytettäisiin 250 ”pientä”, Hiroshiman pommin kokoista räjähdettä nostaisi ilmakehään nokipilven, joka viilentäisi ilmastoa ja heikentäisi maailman ravinnontuotantoa vuosiksi, mistä seuraisi lähes miljardin ihmisen nälkäkuolema.10

Suomi ydinsodan puskurivyöhykkeenä

Albert Einsteinin totesi Hiroshiman jälkeen: “Tänään atomipommi on perin pohjin muuttanut tuntemamme maailman, ja näin ollen ihmisrotu on löytänyt itsensä uudenlaisesta asuinsijasta, johon sen täytyy mukauttaa ajattelunsa… Tulevan ajattelun täytyy estää sodat.” Tämä toteamus on vieras Natolle, suurvaltojen ja suomalaisen poliittisen ja sotilaallisen eliitin ajattelulle.

Ydinaseiden hävitysvoima on hirvittävä ja ohjusten avulla niillä on mahdollisuus iskeä tuhansien kilometrien päähän. Tämä on perin juurin muuttanut turvallisuuspolitiikan perusedellytyksiä.

Suomen rooli Natossa ydinsodan aikakaudella on olla maantieteellisen sijaintinsa vuoksi eturintamana ja puskurivyöhykkeenä. Sen, mitä tämä todellisuudessa merkitsee, osoittavat Naton kylmän sodan aikaiset sotaharjoitukset. Saksan demarien silloinen johtohenkilö Klaus von Dohnanyi johti 1970-luvulla erästä sotaharjoitusta liittokanslerin Helmut Schmidtin puolesta. Harjoituksen suunnitelman mukaan Naton tuli pysäyttää etenevät neuvostojoukot. Yhdysvaltain edustajat päättivät pudottaa pieniä ydinräjähteitä Saksan ylle luodakseen turvavyön neuvostojoukkojen etenemistä vastaan. Dohnanyi oli täysin yllättynyt siitä, että Yhdysvallat saattoi tehdä tällaisen päätöksen kuulematta Saksaa. Hän kirjoitti Helmut Schmidtille, joka vastasi, että jos tällainen sodan kaltainen kehitys olisi Euroopassa havaittavissa, hän julistaisi Saksan puolueettomaksi. Dohnanyi  totesi, ettei ole kiinnostunut “puolustusrakenteesta, joka tähtää siihen, että tuhoutunut Saksan alue vapautetaan uudelleen viimeisen taistelun kautta”. Hän painotti, että ”meillä ei ole myöskään mitään intressiä sellaiseen länsimaiseen puolustusrakenteeseen, jota Neuvostoliiton johto voisi pitää provokaationa.”

Tilanne toistui Naton Wintex-Cimex 89 -harjoituksessa, jossa Dresden ja Potsdam oli määrä tuhota ydinaseilla amerikkalaisten määräyksestä. Kun liittokansleri Helmut Kohl sai tiedon asiasta, hän päätti vetäytyä harjoituksesta välittömästi. ”Lopettakaa tämä hölynpöly”, hän sanoi.11 Nämä tapahtumat ja USA:n “joustavan reagoinnin” strategia heittävät vakavia kysymyksiä myös Suomen Nato-jäsenyyden ja DCA-sopimuksen suhteen sekä “ydinasevarjon” suojaavasta merkityksestä.
Vasemmistoliitton kansanedustaja Johannes Yrttiaho toteaakin, että  jos ydinaseettomuus puretaan, tulee Suomesta mahdollinen ensi-iskujen kohde suurvaltojen konfliktissa, mikäli ei ole varmuutta siitä, että Suomi on ydinaseeton alue.12

Elämä tuhon varjossa

On selvää, että mahdollisen ydinsodan syttyessä mikään ydinasesateenvarjo ei kykene suojaamaan Suomea vastapuolen ydinohjusten tuholta. Espanjan pääministeri Pedro Sanchezin mielestä puhe ydinasepelotteen vahvistamisesta on virhe. Hänen mukaansa se on ”järjestelmä, joka ei salli yhtään virhettä ei ole tae turvallisuudesta. Se on uhkapeliä.”13

Ulkopoliittisen Instituutin tutkija Jyri Lavikaiselle puolestaan ydinaseet ovat enemmän kuin pelote: ”Elämme molemminpuolisen pelotteen maailmassa, jossa pystymme oikeasti rankaisemaan Venäjää ydinaseen käytöstä.”14 Käytännössä Lavinkainen liputtaa rajoitetun ydinsodan mahdollisuuden puolesta. Sen hintaa hän ei kuitenkaan kerro. Samalla linjalla on Saksan nykyinen liittokansleri Friedrich Merz, joka julisti toukokuussa 2022 Saksan tv:ssä: ”Älä pelkää ydinsotaa.”15

Ydinsodan syttymiseen ei tarvita tietoista toimintaa. Onnettomuudet voivat olla sodan laukaisija. Vuonna 1968 Yhdysvaltojen B-52 -pommikone syöksyi Grönlannin edustalla jäälle mukanaan neljä vetypommia, joiden yhteenlaskettu räjähdysteho oli noin 340 kertaa Hiroshiman pommia voimakkaampi. Voi vain kuvitella, mitä olisi seurannut, jos pommit olisivat räjähtäneet. Nato-maa Tanska oli tuolloin virallisesti ydinaseeton ja kieltänyt muita maita tuomasta ydinaseita alueelleen.16 Tämä tarjoaa mietittävää DCA-sopimuksen tehneelle Suomelle.

Ydinsota voi toteutua myös muun virheen seurauksena. On sattunut useita vääriä hälytyksiä, kun tietokone on tulkinnut väärin havaintoaineistoa. Virheitä on aiheuttanut myös tietokoneiden muu epäasianmukainen toiminta. Valvontajärjestelmän virhe ja ydinasejärjestelmän itseaktivoituminen itsessään voi siis aloittaa ydinsodan. Täten koko kilpavarusteluprosessi on johtanut tilanteeseen, jossa ydinsota voi syttyä automaattisesti kenenkään sitä tietoisesti tahtomatta tai päättämättä.17
Roomalainen kirjalija Vegetius kirjoitti: “Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan”. Ydinaseaikakaudella tämä neuvo on tie ihmiskunnan tuhoon. Ydinasevarjo ei takaa suomalaisten turvallisuutta, vaan on tuhon ansa. Ihmiskunnan tavoitteena voi olla vain ydinaseeton maailma. Sen sijaan, että rajoitukset ydinaseiden suhteen poistetaan, tulee Suomen allekirjoittaa ydinaseet kieltävä YK:n sopimus.

Lähteet

  1. IS. 21.3.2026. Orpo: Ydinase-esitys etenee. Ilta-Sanomat, 4-5. ↩︎
  2. Seppä, P. (13.11.2025). Yhdysvaltain pommikone Nurmeksessa. Ilta-Sanomat. ↩︎
  3. Saarinen, S. (11.3.2026) Lähes puolet suomalaisista vastustaa ydinaseiden tuomista Suomen maaperälle. Helsingin Sanomat. ↩︎
  4. Hakahuhta, A ym. (13.3.2026). Lue ydinasepäivän käänteet: SDP vaatii hallitusta jäädyttämään rajoitusten purun, Stubb: Suomi on Naton jäsen ilman rajoitteita. Yle. ↩︎
  5. Laakso, J. (16.3.2026) NATO commands – Stubb and Orpo obey. Naapuriseuran Sanomat. ↩︎
  6. Tarkkala, K. (22.12.2023). Ylen vaalitentti: nämä presidenttiehdokkaat sallisivat ydinaseiden tuomisen Suomeen. Ilta-Sanomat. ↩︎
  7. IS. (3.11.2025). Pääkirjoitus: Puhe ydin­aseista arki­päiväistyi – retoriikan muutos näkyy Suomessakin. Ilta-Sanomat. ↩︎
  8. HS. (13.9.2023) Ydinaseen käyttö olisi Venäjän loppu. Helsingin Sanomat. ↩︎
  9. ICAN Finland. Ydintalvi ja ydinnälkä. ↩︎
  10. Juva, K. (27.1.2026). Ydinpelote on epävarma rakennelma. Helsingin Sanomat. ↩︎
  11. La Fontaine, O. (19.9.2025). Politik der Todessehnsucht. Die Weltvoche. ↩︎
  12. Kansan Uutiset. (5.3.2026). Jos ydinaseettomuus puretaan: “Suomesta tulee mahdollinen ensi-iskujen kohde”. Kansan uutiset. ↩︎
  13. Ydin 2026. Sanchez ydinaseriisunnan puolesta.  Ydin, (1), 9. ↩︎
  14. Lavinkainen, J. (25.1.2024). Kyky ydinaseiden taistelukäyttöön ehkäisee ydinaseiden käyttöä. Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomat. ↩︎
  15. (2.5.2022) Merz: Habe keine Angst vor Atomkrieg. N-tv. ↩︎
  16. Tammilehto, O. (8.1.2026). B-52-kone jälleen pommitusharjoituksissa itärajallamme. Rauhanpuolustajat. ↩︎
  17. Schierhorn, U. (16.6.2021). False alarms, accidents and near-disasters involving nuclear weapons. Atomkrieg aus Versehen. ↩︎

Onko sinulla palautetta? Voit lähettää sen osoitteeseen punamusta.liekki@proton.me!