Haastattelu – Punamusta Liekki #20/helmikuu 2026
Kirjoittaja: Árpád Kovács
Iranin mielenosoitusten brutaali tukahduttaminen ja loppuminen ei tullut yllätyksenä Suomessa asuville iranilaisille. Punamustan Liekin haastattelemat ulkoiranilaiset ovat yhtä mieltä siitä, että Iranin tilanteesta saa hyvän kuvan vain kuuntelemalla eri näkemyksiä edustavia opposition kannattajia. Eri mieltä he ovat siitä, miten Iraniin luodaan tehokas oppositio ja miten islamistinen hallinto lopulta kaadetaan.
Punamusta Liekki haastatteli kolmea Iranista kotoisin olevaa ihmistä. Kaveh on radikaalivasemmistolainen, Asha keskustavasemmistolainen ja Daria monarkisti. Kaikki haastattelut tehtiin ennen tammikuun 24. päivää. Haastateltavien nimet on muutettu turvallisuussyistä.
Vaikka haastateltavat edustavat hyvin erilaisia poliittisia näkemyksiä, he ovat yhtä mieltä ainakin yhdestä asiasta: mullahien eli islamilaisen papiston muodostaman hallinnon ilmiömäisestä kyvystä päästä kiperistä tilanteista.
Iranin mielenosoitukset ovat käytännössä loppuneet. Hallituksen brutaalin toiminnan seurauksena kuolleita on Iranin hallituksenkin mukaan 3 000, Guardianin mukaan jopa 30 000, ja pidätettyjäkin kymmeniä tuhansia. Iranin vapaudenkaipuisissa kansalaisissa paljon toivoa herättänyt, 28.12.2025 alkanut mielenosoitusten sarja ei ole tähän mennessä onnistunut kaatamaan maan islamistista hallintoa. Iran on vuoden 1979 vallankumouksesta lähtien ollut teokraattinen islamilainen valtio. Kuninkaan eli iranilaisittain šaahi Muhammad Reza Pahlavin yksinvaltaisen hirmuhallinnon kaataneen vallankumouksen toteutti laaja oppositio, jossa muun muassa kommunistit olivat vahvoja. Islamistit kuitenkin onnistuivat anastamaan vallan itselleen ja vaientamaan opposition. Sen seurauksena Irania on tähän päivään asti hallinnut käytännössä šiialainen papisto, ja maassa vallitsee sharia-laki. Šaahi kuoli maanpaossa ja hänen poikansa kruununprinssi Reza Pahlavi asuu Yhdysvalloissa.
Yhtenäisen opposition puute ongelmana
Tämän hetken Iranista puuttuu vahva yhtenäinen oppositio. Radikaalivasemmistoa edustavan Kavehin mukaan ei edes ole olemassa mitään sellaista tekijää, joka voisi tulevaisuudessa toimia oppositiota yhdistävänä voimana. Iran on täynnä etnisiä ja yhteiskunnallisia jännitteitä, eikä mikään oppositiopuolue pysty kokoamaan riittävän yhtenäistä liikettä hallituksen kaatamiseksi. Etnisillä ryhmillä kuten azereilla, balocheilla ja kurdeilla on kaikilla omat intressinsä, eikä niitä kiinnosta yhtenäinen Iran.
Darian puolestaan näkee kruununprinssi Reza Pavlavin ainoana todellisena johtajana, ja kuninkaanvallan luonnollisena valintana iranilaisille. Hän haluaisi ehdottomasti kuninkaan takaisin. Hän korostaa, että muutamia vuosikymmeniä lukuun ottamatta Iran on aina ollut monarkia, muinaisista ajoista lähtien. “Kuninkaamme paluu loisi Iraniin mahtavan historiallisen jatkumon”, Daria innostuu.
Kuningasvallan palauttaminen jakaa haastateltavien mielipiteet. Parlamentaristista demokratiaa kannattava Asha pitää mahdollisena, että monarkia palaisi Iranin valtiomuodoksi, mutta hän ei ole innostunut ajatuksesta. Hänen mukaansa on kyseenalaista, toimisiko kruununprinssi demokratian edistämiseksi senkin jälkeen, kun nousisi kuninkaaksi. Kenties maanpaossa elävä kruununprinssi voisikin olla yhdistävä tekijä, ja joka tapauksessa Asha pitää itsevaltiasta kuningastakin parempana vaihtoehtona kuin nykyistä ääri-islamilaista diktatuuria. “Ainakin prinssi on erinomaisesti verkostoitunut ja hänellä on hyvät suhteet länsimaisiin valtoihin”, Asha pohtii. Ongelmana hän näkee sen, että kruununprinssi ei ole Iranissa: kansa ei välttämättä miellä häntä johtajana, vaan vieraana.
Kaveh sen sijaan ei säästele sanojaan kritisoidessaan monarkistisia pyrkimyksiä. Hänen mukaansa monarkian paluuta ei kukaan oikeasti Iranissa vakavasti harkitse, ainakaan kukaan järkevä. “Se on maanpaossa elävien todellisuudesta vieraantunut fantasia”, Kaveh kritisoi.
Väliintuloja ja vihanlietsontaa
Hallitus syytti ulkovaltoja mielenosoitusten lietsomisesta. Toisaalta iranilaisten keskuudessa esiintyy toiveita ulkovaltojen väliintulosta.
Iranin islamistinen hallinto on aina pitänyt päävihollisinaan Yhdysvaltoja ja Israelia. Darian mukaan mullahien jatkuva saarnaaminen Israelin ja Yhdysvaltojen pahuudesta sai aikaan ainakin hänen tuttavapiirissään sen, että he jo lapsena ihailivat molempia. Mitä vihattu hallinto pelkää, se voi olla vain hyvä! Sittemmin Daria kertoo oppineensa, että valitettavasti Yhdysvallat ajaa vain omaa etuaan. “Yhdysvallat ei ole ystävämme”, Daria sanoo. Vaikka hän pitää ulkopuolista interventiota miltei välttämättömänä islamistisen hirmuvallan kaatamiseksi, hän ei ole varma siitä, että juuri Yhdysvallat tulisi apuun. “Ei ainakaan vilpittömästä syystä”, Daria lisää.
Kavehilla ei ole intohimoisia mielipiteitä ulkovaltojen väliintulosta. Hänen näkökulmansa on lähinnä pragmaattinen. Hänen mukaansa Yhdysvallat on ongelmallinen ja epäluotettava liittolainen, koska se haluaa voimakkaasti ohjata Iranin tilannetta: se haluaa yhtenäisen Iranin ja itselleen myötämielisen hallinnon. Tällainen lähestymistapa nähdään parhaillaan Syyriassa, jossa Yhdysvallat on jälleen kerran uhrannut entiset liittolaisensa. Israelilla puolestaan ei ole muita pyrkimyksiä kuin päästä eroon Israelille vihamielisestä pappishallinnosta. Näistä syistä Kaveh pitää Israelin väliintuloa vähemmän haitallisena kuin Yhdysvaltojen.
Ashan mukaan ulkovaltojen mahdollinen interventio jakaa iranilaisten mielipiteitä. “Kaikki eivät olisi valmiita toivottamaan amerikkalaisia tervetulleeksi”, Asha toteaa.
Propagandaa islamistihallinnon tueksi
Mitä mieltä haastateltavat ovat varsinkin vasemmistopiireissä ahkerasti jaetuista uutisista, joiden mukaan Iranin hallituksen tukemiseksi järjestettyihin mielenosoituksiin osallistui sankoin joukoin ihmisiä – jotkut puhuivat jopa miljoonista mielenosoittajista?
Kaveh toteaa lakonisesti, että olihan Hitlerilläkin kannattajansa. “Totta kai kun joku hallitus on ollut pystyssä vuosikymmeniä, sillä on väistämättä kannattajiakin”, hän suhteuttaa.
Daria syyttää uutisia suoraan valheiksi. “Hallitus levittää propagandaa, kuten on aina tehnyt”, hän sanoo. Darian mukaan on mahdollista, että joitakin mielenosoituksia hallituksen tueksi on ollut. “Mutta ne on kyllä järjestetty – hallituksen toimesta – kiristystä, uhkailua ja lahjontaa käyttäen!”
Haastateltavien mielestä Iranin tilanteesta saa hyvän kuvan vain kuuntelemalla eri näkemyksiä omaavia opposition kannattajia. Nykyhallituksen edustajia ei tarvitse kuulla, sillä Iranin hallituksen ääni kuuluu liiankin kovaa.
Yhtenäinen valtio vai vähemmistöjen itsemääräämisoikeus?
Kuinka tärkeää yhtenäinen Iran olisi haastateltavien mielestä hyvän tulevaisuuden kannalta?
Darian näkemyksen mukaan yhtenäinen Iran demokratian takaavan kuninkaan hallitessa olisi se lopputulos, johon on pyrittävä.
Asha puolestaan katsoo, että Iran on jo yhtenäinen. Hänen näkemyksensä mukaan kaikki siellä asuvat haluavat yhteisen tulevaisuuden, eikä hän usko, että vähemmistöillä olisi separatistisia pyrkimyksiä.
Kaveh lähestyy asiaa eri näkökulmasta. Hänen mielestään yhtenäistä Irania tärkeämpää olisi antaa Iranissa asuville vähemmistöille aito itsemääräämisoikeus ja mahdollisuus päättää oman alueensa poliittisesta ja taloudellisesta järjestelmästä.
Erilaisista poliittisista näkemyksistään huolimatta haastateltavat näyttävät olevan samaa mieltä vielä yhdestä asiasta. Kaikki kolme toivovat, että Iranissa asuvien ihmisten ahdingosta puhuttaisiin senkin jälkeen, kuin viimeisetkin levottomuudet ovat tukahdutettu islamistisen hallituksen toimesta.
“Toivon, että alueen ongelmat kiinnostaisi maailmalla enemmän kuin vain satunnaisen somepäivityksen verran”, Kaveh päättää.
Onko sinulla palautetta? Voit lähettää sen osoitteeseen punamusta.liekki@proton.me!