Otettu Punamusta Liekki #12/maaliskuu 2025:stä
Mielivallaton-kolumnipalstalla Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuorten puheenjohtaja Jiko Kylén pohtii ihmismieltä kapitalismin kiemuroissa tavoitteenaan vallankumouksellisen toivon ja solidaarisuuden viljeleminen.
Turvallisemman tilan periaatteita otetaan käyttöön yhä useimmissa instituutioissa ja yhteisöissä. Yleensä periaatteet julistavat oletusten välttämistä, toisten kunnioittamista ja asiallista käytöstä. Tavoitteeksi määritellään kaikkien osallistujien fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden takaaminen. Ääneen sanomatta jää se, että kolonialismin ja kapitalismin muovaamissa tiloissa joidenkin turvallisuus rakentuu aina toisten turvattomuudelle, ja toisin päin. Turvallisuuden ja turvattomuuden dialektiikan muovaamat valtasuhteet määrittelevät, kuka antaa ja saa kunnioitusta, tilaa tai turvaa.
Turvallisuus perustuu valtarakenteille
Turvallisemman tilan periaatteiden alkuperäisenä tarkoituksena on syrjinnän ja häirinnän vastustaminen. Näiden saavuttamiseksi periaatteisiin kirjataan usein esimerkiksi toisten kunnioittaminen, asiallinen käytös ja selkeä kommunikointi. Kuitenkin valkoisen ylivallan ja neuronormatiivisuuden kyllästämässä kulttuurissamme kyseiset vaatimukset kääntyvät helposti marginalisoituja kehoja ja olemisen tapoja vastaan, ylläpitävät sortavia rakenteita ja tukahduttavat muutospyrkimyksiä. Erityisesti kunnioittaminen herättää vastenmielisiä assosiaatioita johonkin ulkopuoliseen auktoriteettiin kohdistuvasta ihailusta ja sen edessä nöyristelystä. Mitä käytännössä tarkoitamme kunnioittamisella? Ja mitä oikeastaan saavutamme vahtimalla niin sanottujen kohteliaisuuden, kuuliaisuuden tai asiallisuuden normien noudattamista? Ainoa kumouksellisille tiloille tarkoituksenmukainen kunnioittamiseen liitettävä periaate olisi ehkä se, että kohdistamme kritiikin yksilöiden sijasta toimintaan ja rakenteisiin. Tämänkin yksinkertaisen periaatteen voi kirjoittaa auki sen sijaan, että julistamme tulkinnanvaraisuuksia kunnioituksesta.
Turvallisemman tilan periaatteet perustuvat usein pinnalliselle, yksilökeskeiselle käsitykselle vuorovaikutuksesta ja sen epäkohdista, kuten syrjinnästä, ennakkoluuloista tai häirinnästä. Turvallisemman tilan periaatteissa tuskin koskaan mainitaan vallan kasaantumista, vaikka itse asiassa kaikki sosiaalisten tilojen ilmiöt kunnioittamisesta ja kuuntelemisesta koskemattomuuteen ja kyseenalaistamiseen ovat valtadynamiikan määrittelemiä. Tämän laiminlyöminen ei välttämättä ole erehdys tai puutteellisuus; suurin osa turvallisemman tilan periaatteita käyttävistä instituutioista ja yhteisöistä ei pyri yhteiskunnallisten valtarakenteiden purkamiseen tai kumouksellisen toiminnan vaalimiseen, jolloin vuorovaikutustilojen muuttamisenkaan ei tarvitse ulottua pintaa syvemmälle.
Rohkeat tilat muokkaavat keskustelukulttuuria
Turvallisemman tilan periaatteiden näkyvintä kritiikkiä ovat pääasiassa dominoineet mitään ei saa sanoa -leirin oikeistopellet, jotka pöyristelevät vaatimuksia vähemmistöjen ihmisoikeuksien ja itsemäärittelyn kunnioittamisesta tai ylipäätään syrjimättömästä toimintakulttuurista. Tämä toimii esimerkkinä siitä, kuinka mahdotonta on vaatia tilasta turvallista kaikille: antirasistinen tila ei ole turvallinen rasisteille, kumouksellinen tila ei ole turvallinen hegemonialle. Turvallisemman tilan käsitteen ongelmallisuutta on pyritty purkamaan myös rakentavasti: esimerkiksi traumatyössä, kasvatuksessa ja taidealoilla on otettu käyttöön rohkeamman tilan käsite. Tällöin tunnistetaan, että rohkeus ei ole aina turvallista, mutta turvallisuuden luominen sorron keskelle, kuten ennen kaikkea myös sortavien rakenteiden haastaminen ja valtasuhteiden muuttaminen, vaatii rohkeutta. Toisaalta usein rohkeus on myös mahdotonta, tarpeetonta tai vaarallista, eikä syrjintää tai häirintää kumota vaatimalla sen kohteilta jatkuvaa rohkean vastarinnan suorittamista. Antirasistisessa ja feministisessä työssä rohkeamman tilan periaatteiden tarkoitus on nimenomaan rohkaista, kehottaa ja mahdollistaa poikkeavaa, haastavaa, purkavaa ja rakentavaa ajattelua sekä toimintaa.
Rohkean tilan käsitteen tuominen turvallisuuden rinnalla tai tilalle voi myös toimia vihapuheen ja syrjinnän mahdollistajana edellä mainitun oikeistolaisen näkökulman myötäilemiseksi. Oulun kaupunki julkaisi alkuvuodesta turvallisemman ja rohkeamman tilan periaatteet1, jotka julistavat esimerkiksi: “jokaisella on oikeus tulla nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenään”; “kunnioitamme jokaista”; “ilmaisemme asiat selkeästi, ystävällisesti ja ymmärrettävästi”. Samaan aikaan toisiksi viimeisen periaatteen mukaan “puutumme aina rohkeasti yhdessä epäkohtiin ja epäasialliseen käytökseen, syrjintään ja rasismiin”. Huomion kiinnittäminen tekemisen sanoihin usein paljastaa piileviä merkityseroja; esimerkiksi rasismiin puuttuminen on hyvin eri asia, kuin rasististen rakenteiden purkaminen tai rasistisen toiminnan estäminen. Jälkimmäiset ovat ristiriidassa edellä mainittujen kaiken ja kaikkien hyväksymisen ja kunnioittamisen julistusten kanssa. Samoin se, mitä ymmärrämme “selkeänä” tai “ystävällisenä” perustuu patriarkaaliseen ja neuronormatiiviseen valkoiseen ylivaltaan – aggressiiviseksi, loukkaavaksi, asiattomaksi tai hankalaksi tulkitaan usein rodullistettujen, ei-miesten ja esimerkiksi autististen ihmisten käytöstä, kun taas valkoisten miesten hiljentävä ja dominoiva vallankäyttö on hyväksyttyä ja normaalia.
Kumoukselliset tilat kutsuvat konfliktia
Millaisia tiloja sitten pitäisi rakentaa kumouksellisissa yhteisöissä? Kenties voisimme alkaa puhua toverillisesta tilasta vuorovaikutusperiaatteena, joka viljelee radikaalivasemmistolaisia arvoja. Kutsumme konfliktia, moninaisuutta ja dialektiikkaa; vaalimme autonomiaa sekä yhteisöllisyyttä, toimimme vastavuoroisesti ja solidaarisesti, ehkäisemme vallan kahmintaa ja hierarkioita. Usein turvallisemman tilan yhteydessä korostetaan kieltomuotojen välttämistä, mutta kumouksellisessa toiminnassa ehdottomuus saattaa olla välttämätöntä; emmehän voi väittää rakentavamme muutosta, jos emme kiellä tarkoituksellista sorron ylläpitämistä. Erimielisyyteen ja poikkeavaan ajatteluun kannustaminen on keskeistä. Ilman tätä tila ei itse asiassa ole myöskään turvallinen; dogmaattisessa tai muutosvastaisessa tilassa ei ole turvallista jakaa ajatuksia, ilmaista kritiikkiä saatika olla oma itsensä. Toverillisessa tilassa tunnistetaan myös rohkeus ei turvallisuuden vastakohtana tai synonyyminä vaan kääntöpuolena. Samalla kumouksellisten yhteisöille olennaista on uusiutuvuus ja kestävyys, joiden rakentamiseksi on mahdollistettava tarkoituksenmukainen voimavarojen käyttö ja vastuiden jakaminen. Tämä puolestaan vaatii avointa kommunikaatiota, sallivuutta ja lempeyttä – emme voi ajatella pysyvämme kasassa pelkällä vastarinnalla, vaan olennaista on myös rakentaminen, ylläpito, hoiva, kollektivismi. Toverillista tilaa ei rakenneta yleistävillä ja epämääräisillä julistuksilla, vaan konkreettisilla ohjeilla, jotka tukevat teorian ja ideologian muuttamista käytännöiksi ja toiminnaksi. Täten kieltojen sijaan keskeisempää on se, miten toimitaan, jos ja kun yhteisiä sopimuksia rikotaan tai joku kokee olonsa turvattomaksi tai rajoitetuksi. Yksi turvallisemman tai rohkeamman tilan käsitteen parhaista puolista on huomion kiinnittäminen nimenomaan tiloihin kollektiivisina ilmiöinä; täten tunnistamme yksilöt tilojen rakentajina, jotka itseään ja toisiaan muuttamalla muuttavat myös tiloja.
Turvallisen sanakirjamääritelmä on “vaaraa aiheuttamaton” ja “varma”2. Vallankumouksellinen toiminta ei voi olla turvallista – taistelemme vaarallisia, vahingollisia, pelottavia ja epämukavia rakenteita vastaan, mikä vaatii monenlaista turvattomille poluille astumista: omista etuoikeuksistamme luopumista, omien ja muiden totuttujen ajattelu- ja käytösmallien haastamista, äänen ja tilan ottamista, erehtymistä ja uteliaisuutta, vastarintaan nousemista kaikkea turvallista ja normaalia vastaan. Vaaran aiheuttaminen ja vaarojen uhmaaminen, epävarmuuden tiloissa toimiminen ja varmana pidetyn haastaminen, ovat kumouksellisen toiminnan edellytyksiä. Nähdäkseni haluamme nimenomaan kumota kaiken tutun ja turvallisen. Kysymys kuuluu siis, kuinka puramme omissa yhteisöissämme ja toiminnassamme rakenteita, jotka tekevät kumouksellisesta ajattelusta ja toiminnasta turvatonta; kuinka rohkaisemme vallitsevan järjestyksen turvallisuuden haastamista. Olkaamme turvallisuusuhka sortovallalle!
Lähteet:
- Oulun kaupunki. (30.1.2025). Oulun kaupungille turvallisemman ja rohkeamman tilan periaatteet. Ouka. Haettu 25.2. ↩︎
- Kielitoimiston sanakirja.. Turvallinen. Haettu 25.2.2025 ↩︎