Näkökulma – Punamusta Liekki #15/kesäkuu 2025
Kirjoittaja: Árpád Kovács
Kapitalismin analyysissä Marxia on vaikea sivuuttaa. Kapitalismin vastustajat Bakuninista Graeberiin ovat olleet samaa mieltä Marxin nerokkaasta, joskin vaikealukuisesta kritiikistä. Ilman sitä porvarillisen yhteiskunnan toimintaa on liki mahdotonta ymmärtää kokonaisuudessaan.
Toisaalta viime vuosikymmeninä Marxin visio sosialistisesta yhteiskunnasta on saanut runsaasti kritiikkiä eurosentrisyydestään ja teknologia- ja kehitysuskovaisuudestaan. Marxin on nähty edustavan myös niin sanottua prometealaista näkemystä, jossa luonto alistetaan ehdottomasti ihmisen valtaan ja jossa loputon talouskasvu ja hyödykkeiden runsaus on tavoite.
Merkittävä Marx-tutkija ja marxisti Kohei Saito on esitetyn kritiikin kanssa ainakin osittain samaa mieltä. Saito myöntää, että ennen vuotta 1868 Marx oli eurosentrinen ajattelija, joka uskoi teknologian ja talouden loputtomaan kasvuun luonnon kustannuksella, ja joka piti jopa kolonialistisia valloituksia edistyksenä. Saiton mukaan Marx kuitenkin vähitellen muutti näkemyksiään ja elämänsä loppupuolella luopui ajatuksesta, että sosialismin rakentaminen väistämättä pitäisi aloittaa kehittyneestä, kapitalistisesta teollisuusyhteiskunnasta.
Muutamat nykyajan marxistit kuten Burket ja Foster huomasivat, että Marx oli “ekologisesti tietoinen” miltei sanan modernissa merkityksessä. Saito näkee samoin mutta menee vielä pitemmälle: hänen mukaansa Marx omaksui lopulta myös talouslaskuun perustuvan kommunismin ajatuksen.
Saito kuvaa Marxin matkan ekososialistiksi alkaneen, kun tämä tutustui Justus von Liebigin ajatuksiin aikansa maatalouden tuhoavista vaikutuksista. Vaikka Liebigin ideat olivat jo hieman vanhentuneet Marxin niitä lukiessa, ne sysäsivät Marxin ekologian tielle. Samoihin aikoihin Marx heräsi orastavan eläinten tehotuotannon kauheuksiin. Tätä vaihetta seurasi kiinnostus esikapitalistisiin tuotantojärjestelmiin ja ei-länsimaalaisiin yhteisöihin.
Siinä missä Marx aiemmin näki brittiläisen imperialistisen vallan Intiassa positiivisena, nyt hän ymmärsi sen vahingolliseksi, koska se tuhosi alkuperäisiä, yhteisomistukseen perustuvia tuotannon ja talouden muotoja. Marx alkoi nähdä perinteiset venäläiset talonpoikayhteisötkin pikemminkin vallankumouksen jälkeisen tulevaisuuden mahdollistajina kuin kehityksen esteenä. Kyseinen näkemys tulee ilmi Marxin muistiinpanoista, jotka hän laati Venäjälle käydyn kirjeenvaihdon yhteydessä 1870- ja 1880-luvuilla. Sama ajatus tulee ilmi Kommunistisen Manifestin toisen venäjänkielisen laitoksen esipuheessa. Sivuhuomautuksena todettakoon, että tässä näkemyksessään Marx tulee huomattavan lähelle Bakuninia.
Saito on omissa tutkimuksissaan käynyt läpi myös Pääoman myöhempiä painoksia varten laadittuja Marxin muistiinpanoja. Näistä käy hänen mukaansa selvästi ilmi, ettei Marx ainakaan enää myöhempinä vuosinaan tarkoittanut talouskasvun olevan sosialismin edellytys. Päinvastoin ekologisesti valveutunut Marx kannatti yhteiskunnan tilaa, jossa talous ei kasva, ja joka saavutetaan karsimalla kapitalistisessa talousjärjestelmässä yleisiä, mutta todellisuudessa tarpeettomia töitä ja toimia. Hauskasti Saito samastaa nämä toimet niihin, joita David Graeber kutsuu bullshit jobeiksi.
Sosialistisen järjestelmän yltäkylläisyys ei Saiton mukaan tarkoita Marxille loputonta tavaran määrää, vaan sitä, että kaupallisen lisäarvon merkityksen poistuessa tavaran ja palvelun arvo määräytyy tiukasti käyttöarvona: sellaisena, joka on yhteiseksi hyödyksi. Yksityinen, ulossulkeva vauraus vähentyy, kun taas yleinen vauraus lisääntyy.
Osa Marxin ajattelun muutoksista näkyy Pääoman myöhemmissä laitoksissa, kun taas osa jäi jopa Engelsiltä piiloon Marxin vaikeasti luettaviin muistivihkoihin. Kohei Saito ja muut Marx-tutkijat pyrkivät jatkuvasti tuomaan päivänvaloon näitä kätkettyjä ajatuksia. Näyttää siltä, että niistä olisi valtavasti hyötyä nykymaailman taloudellisen järjestelmän analyysissä.
Kohei Saiton ekososialismia ja talouslaskun kommunismia käsitteleviä kirjoja ei ainakaan vielä ole käännetty suomeksi. Saito vieraili Helsingin yliopistossa lokakuussa 2024.
Lähteet
- Saito, Kohei 2017: Karl Marx’s Ecosocialism.
- Saito, Kohei 2023: Marx in the Anthropocene.
Onko sinulla palautetta? Voit lähettää sen osoitteeseen punamusta.liekki@proton.me!