Keskisarjan luento: rasismia rasismin historian varjolla

Analyysi – Punamusta Liekki #24/kesäkuu 2026

Kirjoittaja: Jouko Jokisalo

Rasismia on kaikkialla ja ei missään. Tämä oli Perussuomalaisten puolueen varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Teemu Keskisarjan motto Rasismin historiaa Suomessa -luennossa 27.4.2026 Oulun pääkirjastossa. Tilaisuus herätti huolestuneisuutta tilanteessa, jossa maahanmuuttajataustaiset eivät uskalla vapaasti liikkua kulttuuripääkaupungissa. ”Tämä on sydäntäsärkevää”, toteaa Oulun maahanmuuttajaneuvoston puheenjohtaja Holly Conolly nykytilanteesta¹.

Maahanmuuttajien huolen taustalla ovat Oulussa sattuneet useat rasistiset puukotukset², joista viimeisin tapahtui vain hieman ennen Keskisarjan ilmoitettua luentoa, kun 34-vuotias mies yllättäen puukotti pakistanilaista opiskelijaa Saadia³.

Tuore puukotus sai oululaiset kysymään: ”Tapahtuuko tämä jälleen?” Pelko levisi maahanmuuttajatausten keskuudessa. ”Mietimme, onko meidän turvallista kävellä kadulla. Mietimme, voimmeko kasvattaa lapsiamme vielä täällä”, Oulun Pakistanin Kulttuuri -yhdistyksen puheenjohtaja Muhammad Muddassi Chaudhry tiivisti tuntojaan maahanmuuttajaneuvoston keskustelutilaisuudessa⁴.

Keskisarja, rasismi ja perussuomalaisten poliittinen strategia

Keskisarja esiintyi ”räväkän” rasistisesti Ylen A-studiossa 27.8.2025. Ohjelmassa hän väitti rasismia tihkuen, että Suomeen tulevat maahanmuuttajat ovat ”heikkolaatuisia” ja totesi väestönvaihdon olevan tosiasia. Keskisarjan mukaan ”siivot, suomalaiset pidot muuttuvat kehitysmaalaiseksi, sikalaksi ja verilöylyksi. Siksi väestönvaihto sapettaa minua ja perussuomalaisia.”⁵

Keskisarjan rasistisen esiintymisen taustalla on laskelmoitu poliittinen linjaus. Rasistinen esiintyminen televisiossa oli jättipotti puolueen julkisuudelle.⁶ Puolueen kannatus on pudonnut pohjalukemiin Purran saksien leikatessa vähävaraisilta ja pienituloisilta. Rasismin avulla puolue yrittää kääntää katseen leikkauspolitiikasta maahanmuuttokysymykseen.

Keskisarjan pseudotieteellinen teoria ja rasistinen puhe

Oulun pääkirjastossa järjestetyssä tilaisuuden alussa Teemu Keskisarja esitettiin historioitsijana ja lähteisiin tukeutuvana tutkijana. Keskisarjan esitys todisti toista.

Hänen luentonsa tarinalle ratkaisevaa oli sen alkumyytti. Keskisarjan mukaan Oulun ensimmäinen rasistinen rikos tapahtui noin 3000 vuotta eaa. Mitään arkeologista näyttöä kyseisestä tapahtumasta ei ole olemassa. Keskisarjan mukaan kyseessä oli kahden eri ryhmän välinen kiista hylkeenpyynnistä, jossa käytettiin väkivaltaa.

Keskisarjan saagassa kysymyksessä oli kamppailu elintilasta ja rasistinen rikos. Keskisarja ei määritellyt sitä, mitä hän tarkoittaa rasismilla. Rasismin määrittelemättä jättämisellä oli esityksen kannalta ratkaiseva merkitys. Se mahdollisti erilaisten ilmiöiden mielivaltaisen niputtamisen rasismin käsitteen alle ja väitteen, jonka mukaan rasismi on kaikkialla ja ei missään.

Luennossaan Keskisarja sivuutti tyystin biologisen rasismin, joka on teoria tai käsitys, jonka mukaan: 1) ihmiskunta voidaan jakaa enemmän tai vähemmän selvästi erottuviin rotuihin ja nämä rodut eroavat toisistaan fyysisesti tai psyykkisesti, 2) nämä erot perustuvat perinnöllisiin ominaisuuksiin, jotka siirtyvät sukupolvesta sukupolveen ja 3) näiden erojen perusteella edellytetään tai rakennetaan arvohierarkia.

Perinteisen biologisiin eroihin perustuvan rasismin tavoite on alistamisen, sorron ja orjuuden oikeuttaminen ja uhrin ihmisarvon riistäminen. Se perustuu ajatukseen “rodullisesti erilainen ja siten eriarvoinen”, vähempiarvoinen ja vaarallinen uhka.

Keskisarja ei maininnut myöskään kulttuurista rasismia. Tämä ei ole ihme, koska juuri siihen perustuu pitkälti perussuomalaisten piirissä viljelty puhe etnonationalismista ja ”Suomi suomalaisille” -vaatimus. Kulttuurisen rasismin perusajatus on, että erilaisuuden perustaksi esitetään ylittämättömät kulttuuriset erot. Tausta-ajattelu perustuu näkemykseen ”kulttuurisesti erilainen ja siten erillinen”, omaa kulttuuria uhkaava, vaarallinen. Tavoitteena on poissulkeminen. Se sisältää toisen ihmisarvon loukkauksen ja sen kiistämisen.

Keskisarjalle rasismi on ihmisen historiaton ominaisuus. Hänen esityksensä myötäilee kanadalaisen rasistisen psykologian professori J. Philippe Rushton (1943–2012) kirjassaan Race, Evolution and Behaviour (1995) esittämää väitettä, jonka mukaan ”rasismi ei tuhansiin vuosiin ollut sana, se oli elämäntapa”. Näin rasismista tulee normaali ihmisen ominaisuus, jolla lajin säilyminen varmistetaan.

Käsitys rasismin ikiaikaisuudesta ja luonnollisuudesta on ollut oleellinen osa rasistisia ajatusrakennelmia ainakin siitä asti, kun ensimmäiseksi tieteelliseksi rasistiksi luonnehdittu anatomi Robert Knox (1791–1862) esitti ajatuksen rotutunteista 1800-luvun puolivälissä. Käsitys rasismin ylihistoriallisuudesta elää edelleen arkipäivän ajattelussa.

Keskisarja tukeutui myös enemmän tai vähemmän geneettisen samanlaisuuden teoriaan (genetic similarity theory), jonka mukaan organismit, myös ihmiset organismeina, tunnistavat geneettisesti samankaltaiset yksilöt. Jos geenit pyrkivät turvaamaan lisääntymisensä, niille on edullista suojella sellaisten yksilöiden elämää ja lisääntymismahdollisuuksia, joilla on vastaavat geenit.

Tämä tukee teesiä, että rasismilla ja sille läheisillä ilmiöillä kuten muukalaisvihalla, olisi geneettinen perusta. Keskisarjan luennosta läpikuulsi näkemys, että kaikki kansat ja etniset tai sosiaaliset ryhmät vierastavat, vihaavat ja hyljeksivät muukalaisia ja ovat tehneet niin aina. Näin Keskisarja samaistaa rasismin sitä edeltäneisiin olemassaoleviin käyttäytymistapoihin (ksenofobia eli muukalaispelko, etnosentrismi ja endogamia eli sisäryhmäavioliittoisuus), jotka myöhemmässä vaiheessa edesauttoivat rasistisen ajattelun ja teorian kehittymistä sekä vaikuttavuutta⁷.

Ajatus rasismin ikiaikaisuudesta ja luonnollisuudesta mahdollistaa myös sen, että sen syntyyn ja kehitykseen liittyviä historiallisia, yhteiskunnallisia, taloudellisia ja poliittisia syitä ei tarvitse analysoida. Ei tarvitse pohtia Euroopan valloitus- ja siirtomaapolitiikan sekä transatlanttisen orjakaupan ja orjuuden merkitystä rasististen rotuteorioiden ja rasistisen politiikan kehitykselle. Näin myös nykyinen kasvava sosiaalistaloudellinen eriarvoisuus yritetään selittää rasismilla.

Luennossaan Keskisarja ohitti myös kysymyksen siitä, kuinka selittää toisilleen vieraiden ryhmien ystävällinen ja toisinaan jopa epäitsekäs vuorovaikutus tai antirasismi. Vaikka erilaisten ihmisryhmien rinnakkaiselo ja ’toisen’ rauhanomainen kohtaaminen eivät olekaan antaneet aineksia sankaritarinoihin tai edes ylittäneet historian uutiskynnystä, on niistä kuitenkin jäänyt runsaasti jälkiä: laajalti levinneitä tarinoita ja uskomuksia, kielestä toiseen lainattuja sanoja, kulttuurista toiseen kulkeutuneita tapoja, taitoja ja tietoja. Tällaisia jälkiä ei yleensä huomata tai haluta tulkita osoitukseksi ihmisten yhteenkuuluvuudesta. Mieluummin haetaan todisteita hylkimisestä, vihanpidosta ja taistelusta.

Koska rasismia on kaikkialla ja ei missään, saattoi Keskisarja todeta, ettei hän usko tutkimustuloksiin suomalaisten rasismista: “Suomi on maailman suvaitsevaisin maa”.

Luentonsa lopulla hän hyökkäsi Oulun Rasisminvastaista tukipistettä vastaan, joka hänen mielestään on osa ”antirasistista teollisuutta”⁸.

Keskisarja otti myös epäsuorasti kantaa Oulussa tapahtuneisiin puukotuksiin. Hän heijasti Powerpoint-esityksessään ohimennen aiheeseen liittyviäotsikoita Kalevasta. Tämän jälkeen hän näytti uutisotsikoita – muina miehinä – kahdestatoista maahanmuuttajataustaisten suorittamasta todellisesta tai väitetystä raiskauksesta.

Väestövaihtoteorian osalta hän tyytyi toteamaan sen olevan suomalaisen median, joka on “Euroopan vilpillisin media”, tuotosta.

Bensaa liekkeihin

Keskisarjan luento osui hyvin tulehtuneeseen tilanteeseen ja oli kuin bensan heittämistä kultuurikaupungin maahanmuuttajavastaiseen todellisuuteen. Huolestuneet oululaiset kysyivät Kalevassa: ”Miten on mahdollista, että rasistista kieltä arkipäiväistävä ja maahanmuuttajien ihmisarvoa säännöllisesti halventava henkilö, niin historioitsijana kuin poliitikkonakin, saa esitelmöidä julkisesti kaupunkimme kirjastossa?”⁹.

Ei ole ihme, että Keskisarjan luento kirvoitti vastareaktioita. Luentotilaisuudessa näihin reagoitiin vahvasti, kun kahden nuoren naishenkilön hiljainen protesti luentosalissa sai aikaan poliisijoukon ryntäyksen saliin ennen luennon alkua.

Teemu Keskisarja sai pitää rasistisen luentonsa Oulun pääkirjastossa. Jorma Luhdan pääkirjastossa tapahtuvaa luontokuvaesitystä ”Luonnonmetsät ja muita metsiä – Suomen muuttuvista metsistä” varten Oulun kaupungin tapahtuma-aluepalvelut sen sijaan vaati ylimääräisiä järjestysmiehiä. Kuinka mielivaltaista linjaa Oulun tapahtuma-aluepalvelut toteuttavat antaessaan tiloja käyttöön?

Kirjoittaja on Euroopan historian dosentti ja käsitellyt rasismia muun muassa teoksessa Isaksson P, Jokisalo J. Kallonmittaajia ja skinejä – Rasismin aatehistoriaa. Umpihanki 2018.

Lähteet:

Onko sinulla palautetta? Voit lähettää sen osoitteeseen punamusta.liekki@proton.me!