Reportaasi – Punamusta Liekki #25/lokakuu 2026
Kirjoittaja: Dahlia Klemm
Kuva: Disability Pride Oulu -järjestäjätiimi
13.7.2026 alkanut tapahtumaviikko huipentui 17.7 perjantaina lämminhenkiseksi kuvailtuun kulkueeseen, joka päättyi Rotuaarilla puheisiin ja Sydänbiitti-yhtyeen esitykseen. Puheissa kuultiin ihmisten omia kokemuksia vammaisuudesta sekä tietoa vammaisten oikeuksista asiantuntijoilta. Kulkue keräsi arviolta noin 50 henkeä.
Perjantain Pride-kulkueen lisäksi tapahtumaviikolla koettiin muun muassa näkövammaisten improvisaationäytös, vammaisburleskia, puistopiknik ja kylttipaja.
Vammaisten Prideä oli järjestämässä myös moni, joka tutustui ensimmäistä kertaa jonkin tapahtuman järjestämiseen, ja jolle perjantain kulkue oli ensimmäinen mielenosoitus.
Kysyimme järjestäjiltä kokemuksia.
Miksi Vammaispride tuotiin myös Ouluun? Miksi järjestää mielenosoitus?
“Se on hyvä tapa saada tärkeät asiat, juurikin vammaiset ja heidän oikeutensa näkyviin. Ja se on ollut ainakin minulle mielenosoituksen yhtenä järjestäjänä mielekästä tekemistä ja tunnen tekeväni jotakin merkittävää. Halutaan lisätä näkyvyyttä ja tietoisuutta vammaisista ja vammoista. Ihmiset tuntuu pelkäävän kaikkea vähänkään erilaista, tai mitä he eivät näe jokapäiväisessä arjessaan jatkuvasti. Juuri siksi koska he eivät tiedä tarpeeksi, on tärkeää että näistä asioista puhutaan ja nämä normalisoidaan”,sanoo Eerika Harju.
“Opin Vammaisten priden järjestämisestä paljon, muun muassa sen, kuinka tärkeää vapaaehtoistyö on. Jokaisella oli tärkeä rooli tapahtumaa järjestäessä ja ihminen pystyy mihin vaan, jos on tarpeeksi palavaa intoa asiaa kohtaan”, toteaa Jenna Miinala.
“Olisi hyvä saada Suomeen enemmän esteettömiä tiloja ja saavutettavia palveluita. Eri alojen opiskelijoiden perehdyttämistä siihen kuinka toimia, kun kohtaa vammaisen. Tässä voisi hyödyntää kokemustoimijoita. Parannettaisiin vammaisten osallisuutta helpottamalla pääsyä opiskelu- tai työpaikkoihin”, lisää Jenna, kun kysymyksenä on, minkä Suomessa kuuluisi muuttua.
“Vammaisten ihmisten ääni tulisi kuulua päätöksenteossa enemmän, ja erityisesti palveluissa, jotka kyseiselle ryhmälle on elintärkeitä”, painottaa Paula Kivelä.
Vammaiset kohtaavat edelleen suurta syrjintää, josta suuri osa tapahtuu myös systeemitasolla. Hallituksen leikkaukset vaikuttavat, kun taksikyytejä tai avustajapalvelun tunteja karsitaan, eikä vammainen henkilö voi näin elää elämäänsä täydellä potentiaalilla.
Syrjintä näkyy myös arkipäivän kielenkäytössä. “Vammainen” on yhä yleinen haukkumasana. Jokainen ihminen voi myös kielenkäyttöään tarkastamalla olla mukana luomassa suvaitsevampaa ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Muutos lähtee tekojen lisäksi asenteista.
Oulun Vammaispriden Instagram-tilillä @disabilityprideoulu korostetaan, kuinka vammaiset ovat Suomen suurin vähemmistö. Lauseita, jotka nousivat viikon aikana esille, ovatkin: “Kenestä tahansa voi tulla vammainen” ja “Jos heräät huomenna vammaisena, onko elämäsi esteetön?”
Taistelu vammaisten oikeuksista jatkukoon, Oulun Vammaispride palaa takaisin kesällä 2027!
Onko sinulla palautetta? Voit lähettää sen osoitteeseen punamusta.liekki@proton.me!