Otettu Punamusta Liekki #9/marraskuu 2024:stä
Teksti: Mirjami Rautio
Poliittista keskustelua hallitseva velkaretoriikka ei kestä lähempää tarkastelua. Hallituksen työttömyyskorvauksiin kohdistuvat leikkaukset ovat linjassa sen tekemien työelämäheikennysten kanssa.
Näin oikeistohallituksen politiikkaa ja sen ideologista luonnetta valotti valtiotieteiden tohtori Pertti Honkanen Oulun Vasemmistoseuran ja KSL:n järjestämässä tilaisuudessa 9. lokakuuta Järjestötalolla. Hallituksen leikkauspolitiikka sai kyytiä myös Jiko Kyléniltä ja Maria Kekkoselta: on taisteltava vastaan, sillä hallitus toimii ideologiansa mukaan rikastuttaakseen rikkaita.

“Hallitus ei ole tehnyt mitään jyrkästi pudonneelle työpaikkojen määrälle”
Alkajaisiksi Pertti Honkanen avaa Suomen talouden tilannetta erilaisten kasvulukujen valossa.
Honkanen toteaa, että jos talouskasvua halutaan korostaa, tilanne näyttää huonolta, koska vuodesta 2007 lähtien Suomen talous ei ole kasvanut, ja teollisuustuotannon määrä mataa edelleen. BKT:n muutoksen osalta Suomi on Euroopan maiden häntäpäässä, vaikka BKT:n kehitys plusmerkkinen onkin. Taustalla näkyy edelleen Nokian matkapuhelinliiketoiminnan myynti ja alasajo, ja tuoreempana sota Ukrainassa sekä erityisesti asunto- ja rakennustoimintaa häirinnyt korkopolitiikka.
Harvinaisen jyrkästi on pudonnut avointen työpaikkojen määrä. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaston mukaan avoimien työpaikkojen määrä romahti vuoden takaisesta elokuusta alle puoleen. Honkanen toteaakin, että vaikka kaikesta ei ehkä voi nykyhallitusta syyttää, niin työpaikkojen lisäämiseksi Petteri Orpon hallitus ei ole tehnyt mitään. Työpaikkoja tai esimerkiksi rakennushankkeita ei ole laitettu liikkeelle, vaan kaikki hallituksen toimet julkisen talouden tasapainottamiseksi ovat keskittyneet leikkauksiin.
“Julkisen velan kohtalonomaisuutta liioitellaan”
Honkanen kehottaa pohtimaan, mitä tarkoitetaan, kun puhutaan “Suomen taloudesta”. Suurten teollisuusyritystemme toiminnasta valtaosa on nykyään ulkomailla, ja toisaalta monet Suomessa toimivat yhtiöt ovat nykyisin ulkomaisessa omistuksessa. Tämä kehitys on Honkasen mukaan entisestään kiihtynyt viime aikoina. Suomi onkin osa globaalia kapitalistista taloutta, ja sen vuoksi Honkanen tarkastelee Suomen taloutta laajemmassa viitekehyksessä.
Honkasen mukaan vallitsevassa talouspoliittisessa keskustelussa julkisen velan kohtalonomaisuutta liioitellaan. Nykyajassa useimpien valtioiden normaaliin budjettipolitiikkaan kuuluu valtion velan kanssa eläminen. “Valtiot maksavat velkaansa ottamalla jatkuvasti uutta velkaa”, Honkanen toteaa. “Se ei itsessään ole katastrofi, vaikka ongelmia aiheuttaakin”, Honkanen kuvaa.
“Euromaiden vertailussa Suomen valtionvelka ei näytä erityisen huolestuttavalta”, Honkanen toteaa. Suomen julkinen bruttovelka on pysynyt koko ajan euromaiden keskiarvon alapuolella, ja Suomen BKT:hen suhteutettu valtionvelka on tänäkin vuonna edelleen alle euromaiden keskiarvon.
Honkanen tuo esiin muitakin valaisevia vertailulukuja: Suomen bruttovelan suhde BKT:hen vuodelta 2021 oli 82,4 prosenttia, kun esimerkinomaisissa vertailumaissa se oli huomattavasti korkeampi: Yhdysvalloissa 126,3 prosenttia, Iso-Britanniassa 142,6 prosenttia ja Japanissa peräti 245,5 prosenttia.
Julkisen talouden vakavaraisuuden kannalta merkityksellistä on tarkastella myös valtion nettovarallisuutta. Julkisen sektorin nettorahoitusvarallisuus suhteessa BKT:hen on Suomessa tilastojen valossa suorastaan huippuluokkaa – sijoituksemme on toisena, heti varakkaan Norjan jälkeen. Suomen korkeaa sijoitusta selittää osaltaan työeläkelaitosten varallisuuden laskeminen mukaan nettorahoitusvarallisuuteen.
Kaiken kaikkiaan pääministeri Orpon viljelemä katastrofipuhe Suomen velasta ei tilastollisen vertailun valossa kestä lähempää tarkastelua.

“Hallituksen leikkausten painopiste on työttömyyskorvauksissa”
Hallitus on tähän mennessä kohdistanut työttömyyskorvaukseen kaikkiaan 15 erilaista leikkausta. Yhteensä näiden vaikutus on miljardi euroa. Kyseessä on kuitenkin bruttosäästö, ja nettosäästön määräksi voi erilasten seurannaisvaikutusten kautta muodostua merkittävästi pienempi summa.
Honkanen toteaa, että työttömyysturvaan kohdistetut leikkaukset ovat linjassa hallituksen ajamien työelämämuutoksien kanssa. Näihin kuuluvat esimerkiksi lakko-oikeuden rajoitukset.
Kaiken kaikkiaan Honkanen näkee hallituksen työntekijään kohdistuvat toimet ideologisena valintana. Tavoitteena on pitää työntekijät nöyrän paikalla, ja se tapahtuu lakkolakeja kiristämällä ja työttömyysturvaa heikentämällä.
Honkanen valottaa kesäkuisia laskelmia, joiden mukaan ansiosidonnaisen päivärahan leikkauksista kertyy kolmen lapsen yksinhuoltajaperheelle pahimmillaan yli 700 euron kuukausimenetys.
Samaan aikaan hallitus toteuttaa myös muita sosiaaliturvan leikkauksia. Indeksikorotusten jäädyttäminen on Honkasen mukaan hiljainen ja kiero tapa huonontaa sosiaaliturvaa. Hyvä esimerkki tästä on lapsilisä: tavallisen lapsilisän reaaliarvosta on vuoden 1994 jälkeen pudonnut 42 prosenttia.
Vuoden 2024 kuluttajahintoihin on ennustettu 1,8 prosentin nousua. Samaan aikaan hallitus korottaa terveydenhuollon maksuja, nostaa lääkkeiden alkuomavastuuta, heikentää vanhustenhuollon hoitajamitoitusta, leikkaa mielenterveystyön rahoitusta sekä kiristää asumiskulujen huomioimista toimeentulotuessa. Rahoitus lakkaa myös edullista asumista edistävässä Asuntojen rahoitus-ja kehittämiskeskus ARAssa.
Kaiken huipuksi hallituksen toimet eivät näytä edistävän Orpon hallituksen lupaamaa julkisen talouden tasapainottamista. Honkanen kertoo, että uusimpien ennusteiden mukaan valtiontalous tulee olemaan alijäämäinen tulevinakin vuosina. Ennustukset ulottuvat vuoteen 2028.
Leikkauspolitiikan valottamisen lopuksi Honkanen suhteuttaa hallituksen toimia tuomalla esiin muutamia kohteita, joiden toiminnasta hallitus ei leikkaa.
Maanpuolustus- ja veteraanijärjestöt erottuvat järjestöinä, joista hallitus ei leikkaa, vaan joiden määrärahat päinvastoin jatkavat kasvuaan. Vuosi 2024 oli näiden järjestöjen rahoituksessa vielä erityinen piikki, sillä niille osoitettiin myös lisäbudjettia.
Ylipäätään Puolustusministeriön menot ovat kasvaneet jyrkästi, ja ovat hävittäjäkauppojen, Natoon liittymisen ja Ukrainan aseistamisen myötä lähes seitsemän miljardia. Yksinään asehankintamäärärahat ovat nousseet 3,5 miljardiin.
Pääomatulon saaja maksaa yli kolminkertaisista tuloistaan alempaa veroa
Silmiä avaava on Honkasen esittelemä tilasto, josta näkyy keskimääräinen veroaste eli tulonsaajaryhmissä. Pääomatulon saaja maksaa yli kolminkertaisista tuloistaan alempaa veroa kuin palkansaaja. Keskimääräinen pääomatulon saajan veroaste on 116 412 euron nettovuosituloilla 26,8 prosenttia, kun keskimääräisen palkansaajan 33 707 euron nettotuloilla vero on 28,5 prosenttia. Honkanen on laskenut tiedot Verohallituksen tietokannasta.
Tämä yleistä oikeudenmukaisuuden kokemusta jyrkästi haastava tilanne selittyy Honkasen mukaan sillä, että osinkotuloina verotetusta lähes 6,5 miljardia euron potista iso osa on verotonta. Listaamattomien yritysten osalta osinkotulojen verotus jää kokonaisuudessaan 7,5 prosenttiin. Myös holding-yhtiöiden kautta harjoitettava verokeinottelu kiusaa yleistä oikeustajua. Näihin puuttumisesta olisi apua myös valtiontalouden tasapainottamisessa, Honkanen toteaa.
Honkanen esittelee myös tilastoa, jossa näkyy keskimääräiset nettotulot tulonsaajaryhmittäin. Tässäkin tilastossa piilee silmiä avaava havainto. Hallituksen nyt tekemät leikkaukset kohdistuvat siihen tulonsaajaryhmään, joka on spesifioiduista tuloryhmistä eläkeläisten jälkeen alimpana: työttömiin. Työttömien keskimääräiset vuotuiset nettotulot vuonna 2022 olivat 11 508 euroa.

“Hallituksen budjettitoiminta syventää talouden alamäkeä ja lisää eriarvoisuutta”
Honkanen kertoo, että tälle vuodelle pienituloisten määrän arvioitiin lisääntyvän edellisvuoteen verrattuna 68 000 ihmisellä, joista 16 700 on lapsia.
Hallituksen politiikan seuraukset ovat kaiken kaikkiaan synkkää seurattavaa. Leikkausten seurauksena tuloerot kasvavat ja köyhyys lisääntyy. Myös ihmisten riippuvuus toimeentulotuesta kasvaa, mikä Honkasen mukaan näkyy jo tällä hetkellä. Yhteenvetona Honkanen toteaa, että toisin kuin Orpon hallitus lupaili, hallituksen tämänhetkinen budjettitoiminta voi pahimmillaan syventää talouden alamäkeä samalla kun eriarvoisuuden kasvu, työttömyyden lisääntyminen ja julkisen talouden velkaantuminen jatkuu.
“Tämä hallitus sulki minut kotiin”

Aktivisti ja Vasemmistoliiton kunnallisvaaliehdokas Maria Kekkonen kertoi omakohtaiseksi paljastuvan tarinan kahdesta naisesta, joiden taloudellisesti erilaiset taustat heijastuivat heidän myöhempiin elämänvaiheisiinsa ja -tilanteisiinsa. Kekkonen valotti tarinan kautta sitä, ettei köyhyys ole yksilön vika, valinta tai oman toiminnan seuraus, kuten oikeisto usein mustavalkoisesti esittää.
Kekkonen kertoo hallituksen leikkausten (asumislisän omavastuuosuuden korotus ja työttömyysturvan lapsikorotusten poistaminen) merkinneen hänen kolmilapsiselle yksinhuoltajaperheelleen noin 300 euron kuukausimenetystä ja sen myötä muuttoa vuokrakolmiosta kaksioon.
“Samaan aikaan hallituksessa kehuskellaan, miten lapsiperheistä huolehditaan: nostettiinhan lapsilisiäkin!” Kekkosen kohdalla lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousi kokonaiset 15 euroa. Kekkosen mukaan on irvokasta, että perheelle, joka menettää yli 300 euroa kuukaudessa, annetaan tilalle 15 euroa ja muotoillaan tämä “lapsiperheisiin panostamiseksi”.
Kekkosen työttömyyden taustalla on terveydellisiä ja jaksamiseen liittyviä syitä. Hänen henkilökohtaiseen tilanteeseensa hallitus on toimillaan aiheuttanut umpikujan. “Voisin ja haluaisin kouluttautua uudelleen, mutta hallitus tehnyt sen liki mahdottomaksi. Aikuiskoulutustuki vietiin ja avointen opintojen kurssimaksua nostettiin. Minulla ei yksinkertaisesti ole varaa opiskella enää. Osa-aikatyö olisi elämäntilanteessani oikeastaan ainoa realistinen vaihtoehto, mutta senkin hallitus torppasi”, Kekkonen kuvaa. “Hallitus pelottelee kannustinloukuilla, mutta juuri tämä hallitus sulki minut kotiin”, hän sivaltaa.
Kekkonen analysoi, että hallituksen tavoitteena ei ole työttömyyden vähentäminen eikä se ole heidän tavoitteensa koskaan ollutkaan. “Uusliberalistisesta mallissa vapaat markkinat tarvitsevat toimiakseen riittävän suuren epätoivoisten työttömien reservin. Työttömien reserviä tarvitaan, jotta työpaikoista syntyy kilpailua. Tämä on ennen kaikkea suurten yritysten ja varakkaiden etu”, Kekkonen päättää.
“Hallitus ei ole tyhmä, hullu tai sairas – se tietää kyllä mitä tekee”

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuorten puheenjohtaja Jiko Kylén kritisoi hallituksen politiikkaa nuorten näkökulmasta. “Kaikki tärkeä laitetaan paskaksi”, Kylén tiivistää hallituksen toimien seuraukset.
Opettajana työskentelevä Kylén näkee politiikan vaikutukset niin nuorten tulevaisuudelle kuin myös välittömälle nykyisyydelle. “Niin nuorille kuin muillekin leikkausten seuraukset ovat suoria ja fyysisiä – köyhyys, nälkä, sairaus, asunnottomuus, osattomuus – mutta myös psyykkisiä ja epäsuorempia – näköalattomuus, toivottomuus, masentuneisuus.”
Hallitus riistää nuorten tulevaisuutta monella tapaa, esimerkiksi tukemalla vuosittain neljällä miljardilla eurolla ympäristölle tuhoisaa toimintaa kuten fossiiliteollisuutta ja lentoliikennettä. Tämä on enemmän kuin asumistuki tai työttömyystuet yhteensä. Toisaalta hallitus luo vaarallisia tulevaisuuskuvia kaveeraamalla militaristen, kolonialististen maiden kuten USAn ja Israelin kanssa, samalla kun leikkaa kehitysavusta ja rauhanjärjestöiltä.
“Hallitus ei ole tyhmä, hullu tai sairas – se tietää kyllä mitä tekee. Hallitus pyrkii kiihdyttämään kapitalismin aiheuttamaa sortoa äärimmilleen riistääkseen työväenluokalta yhä enemmän rikkaiden rikastuttamiseksi. Hallitus ei siis ole epäonnistunut, päin vastoin – sen valinnat ovat ideologisia ja tietoisia. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi viime kuussa sote-leikkausten vaikutusarvion, jonka mukaan muun muassa pienituloisten määrä lisääntyy ensi vuonna 100 000:lla. Tämä ei hallitukselle riitä, vaan myös toimeentulotukeen on mahdollisesti tulossa uusia leikkauksia. Tämä on vihoviimeinen leikkauskohde, sillä se osuu kaikkein köyhimpiin. Samalla rikkaat rikastuvat entisestään eikä heille siirtyviin voittoihin, kuten listaamattomien yritysten osinkoihin, kosketa pitkällä tikullakaan”, Kylén kuvailee.
Kylénin mielestä toivon vaaliminen on tärkein asia. “Siksi on jatkettava taistelua – ei vain puolustauduttava ja reagoitava oikeistohallituksen kuritukseen, vaan konkreettisesti rakennettava kestävää ja hyvinvoivaa maailmaa silloinkin, kun porvarit istuvat valtion päättävillä paikoilla. On pidettävä esillä sitä, kuinka voisimme tehdä toisin. On uskallettava puhua omasta ideologiastamme ja siitä, millainen yhteiskunta voisi olla. Emme voi lannistua, meidän on pidettävä meistä huolta. Taistelu ei saa loppua”, Kylén haastaa.