Otettu Punamusta Liekki #12/maaliskuu 2025:stä
Oletko huomannut, että Yle ja Helsingin Sanomat ovat yksimielisesti omaksuneet Saksan AfD:stä tietyn määreen? Yhtä pilkuntarkasti ja uskollisesti kuin muistuttaessaan Hamasin olevan “äärijärjestö”, Yle ja Helsingin Sanomat liittävät AfD:hen määreen “osin / osittain äärioikeistolainen”.
Helsingin Sanomien Saksan-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen (13.2.2025) perustelee sanavalintaa näin:
“Puolueen toiminnassa on mukana sekä tavallisia Saksan nykymenoon pettyneitä ihmisiä että myös selvästi demokratian vastaisia ja avoimen rasistisia toimijoita. Siksi, kun itse kirjoitan AfD:tä käsitteleviä juttuja, käytän puolueesta termejä laitaoikeistolainen ja osin äärioikeistolainen.”
Siis mitä ihmettä? Turtiaisen kuvaushan pätee myös Hitlerin luotsaamaan NSDAP-puolueeseen eli tuttavallisemmin natsipuolueeseen. Myös NSDAP:ssä oli varsinkin alkuvaiheissaan mukana sankoin joukoin aivan “tavallisia Saksan nykymenoon pettyneitä ihmisiä”, eli talouteen ja politiikkaan pettyneitä saksalaisia, joilla ei välttämättä sinänsä ollut mitään juutalaisia vastaan. Jopa natsipuolueen johtajistossa oli henkilöitä, jotka suhtautuivat juutalaisiin vähemmän intohimoisesti. Tällä perusteella kukaan ei tietenkään kutsuisi natsipuoluetta “osin äärioikeistolaiseksi”.
Missään muussa maassa kuin Suomessa vastaava ilmaus ei ole vakiintuneessa käytössä. Saksalainen media ei itse käytä vastaavaa ilmaisua. Myöskään ruotsalaisessa mediassa termi ei ole käytössä. Edes Unkarin mediasta vastaavaa ilmaisua ei löydy. Tarkalleen ottaen termi vaikuttaa olevan puhtaasti suomalaisen median innovaatio.
Kenties ilmaisu on rantautunut Suomeen Saksan oikeuslaitoksen päätöksistä ja tiedusteluviranomaisten kautta. Saksan oikeuslaitoksen näkökulmasta kyse on puhtaasti lakiteknisestä termistä, joka oikeuttaa kohdistamaan valvontaa kohteisiin, jotka tähtäävät Saksan perustuslaillisen järjestelmän kumoamiseen. Siinä ei oteta kantaa rasismiin tai muihin piirteisiin, jotka poliittisesti mielletään äärioikeistolaisuuden kriteereiksi.
Sanotaan suoraan: “osin äärioikeistolainen” Saksan oikeuslaitoksen ja tiedusteluviranomaisen kontekstissa tarkoittaa sitä, että viidessä Saksan osavaltiossa AfD on luokiteltu varmistetusti oikeistoekstremistiseksi puolueeksi, johon voidaan kohdistaa poliisivalvontaa. Neljässä osavaltiossa puoluetta epäillään oikeistoekstremistiseksi. Lopuissa osavaltiossa ei vielä ole oikeudellista kantaa asiaan. Saksan oikeuslaitoksen päätöksessä äärioikeistolainen ektremismi määrittyy suhtautumisena Saksan perustuslakiin, mutta tämä ei tietenkään missään määrin voi olla se äärioikeistolaisuuden kriteeri, joka poliittisesti on täsmällinen tai kattava.
Äärioikeiston poliittisessa määritelmässä on nyanssieroja, mutta laajasti hyväksytty on esimerkiksi politiikantutkija Lubomír Kopečekin määritelmä, jonka mukaan äärioikeistolaisuutta määrittää neljän elementin yhdistelmä: nationalismi, ksenofobia, “laki ja järjestys” sekä hyvinvointisovinismi. Nämä kaikki määrittävät AfD:tä, ja sivumennen sanoen myös Suomen Perussuomalaista puoluetta.
Tästä näkökulmasta onkin tärkeää kysyä, miksi Suomen mediassa käytetään muualla vakiintuneiden määritelmien sijaan määritelmää, jossa äärioikeistolaisuutta selkeästi vähätellään.
Asiaan on kaksi mahdollista selitystä. Joko suomalainen porvaristo valmistautuu sopeutumaan maailmaan, jossa valta on äärioikeistolla. Tai sitten tämä kertoo siitä, että suomalaisen äärioikeistolaisen puolueen istuminen Suomen hallituksessa on niin kiusallinen asia, että tilanteen sietämiseksi on luotava uutta, todellisuutta muokkaavaa terminologiaa – lähestulkoon orwellilaista.
Medialla on valtava rooli yhteiskunnallisen ajattelun muovaajana ja ideologisen ymmärryksen lisääjänä – tai sen estäjänä. Journalistinen vastuu ulottuu käytettyihin termeihin. Nyt suomalainen media vaikuttaa tehneen hyvin tietoisen ja punnitun, mutta virheellisen valinnan Saksan äärioikeistolaisen puolueen legitimoimiseksi. Tästä valinnasta suomalaista mediaa tulee haastaa vastuuseen.