Lukijalta – Punamusta Liekki #14/toukokuu 2025
Haluat uusia reseptin. “Tunnistaudu pankkitunnuksilla”, sanoo Kelan sivut. Mitä jos et voisi tunnistautua? Syitä voi olla monia: sorminäppäryytesi ei riitä, sovellus ei tue näkövammaasi, olet menettänyt luottotietosi, olet uusi tulokas maassa etkä osaa paikallisia kieliä, tai henkilökohtaiselta avustajaltasi on mielivaltaisesti evätty tunnustenkäyttöoikeus.
Monen arkisena itsestäänselvyytenä pitämät digitaaliset pankkipalvelut eivät ole monille vammaisille käytettävissä. Erilaiset aistivammat, kehitysvammat ja hahmotusvaikeudet ovat vain osa siitä vammaisuuden kirjosta, joka estää käyttämästä niitä digisovelluksia, jotka vartioivat tärkeimpien palveluiden portteja.
“Asiantuntijat ovat kannustaneet poikaamme kohti itsenäistä elämää, mutta miten se voi koskaan toteutua, jos hän ei saa edes pankkikorttia, jotta voisi opetella itsenäistä maksamista ruokakaupassa?” kysyy lukija Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa.1 Tekstissä kehitysvammaisen pojan äiti kertoo, että poika ei voi saada korttia tai pankkitunnuksia eikä täten maksaa, nostaa käteistä tai kirjautua julkisten palveluiden verkkopalveluihin.
Arkisen perusmoraalin lisäksi sekä YK:n sopimus vammaisten oikeuksista2 että Suomen yhdenvertaisuuslaki3 vaativat mukautuksia, jotka takaavat kaikkien pääsyn olennaisiin palveluihin. Kun palveluiden fyysisiä konttoreita on suljettu ja henkilökuntaa vähennetty, aina vain enemmän julkisia palveluita on teljetty älypuhelimia ja mobiilidataliittymiä vaativien sovellusten taakse. He, joilla on varaa ja kykyä käyttää näitä työkaluja, ovat hyötyneet nopeasta asioinnista, mutta samalla muut on suljettu järjestelmien ulkopuolelle – ja nämä muut ovat niitä, jotka eniten tarvitsevat julkisia palveluja.
Koska on järjetöntä ulkoistaa kansalaisille välttämätön tunnistautuminen vain yksityisille firmoille, valtion olisi syytä tarjota oma tunnistautumispalvelunsa ja tunnukset jokaiselle kansalaiselle. Näin valtion ei tarvitsisi enää olla vuokralla yksityisten firmojen digitaalisella maaperällä – Virossa valtion pyörittämä tunnistautumisjärjestelmä tuottaa säästöjä noin 2% BKT:stä.4
Vaikka voitontavoittelu poistettaisiin digitunnistautumisesta, fyysisten palveluiden törkeä puute ei korjautuisi. Sen ratkaisemiseksi tarvitaan satsausta ihmisiin ja rakenteisiin. Tarvitaan palvelupisteitä ympäri Suomea, jokaiseen kuntaan. Ja jos olemme fiksuja, niputamme samaan syssyyn myös postipalvelut, valtiollisen kuluttajapankkikonttorin ja muita olennaisia palveluja, kuten aikanaan oli tapana. Meillä ei ole varaa jättää näitä “vapaiden” markkinoiden ja kuluttajia kusettavien firmojen hoteisiin. Valtion virastot eivät ole täydellisiä, mutta ainakaan ne eivät voi piiloutua liikesalaisuuslainsäädännön taakse, ja toisin kuin yhtiöt, voisimme tehdä virastoista ihmisiä palvelevia eikä kurittavia tahoja. Yhtiöt ja omistava luokka pelkäävät ennen kaikkea sitä, että ihmiset huomaisivat kuinka turhia ja vahingollisia ne ovat. Kun kansa toteaa niiden olevan oikeat vihollisensa ja kääntyy niitä vastaan, parempi huominen voi vihdoin koittaa!
Allekirjoittaneet:
Kaj Fredriksson
Tuomas Kuusniemi
Lauri Nissinen
Viittaukset
- Helsingin Sanomat 4.2.2025. Poikamme halutaan sulkea yhteiskunnan ulkopuolelle. Luettu 21.3.2025. ↩︎
- YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista. Luettu 21.3.2025 ↩︎
- Yhdenvertaisuuslaki. Luettu 21.3.2025. ↩︎
- Yle 14.9.2022. Virolaiset kopioivat suomalaisen henkilökortin eivätkä tarvitse verkkopankkitunnuksia – näillä neljällä erolla Viro hakkaa Suomen digiasioinnissa. Luettu 21.3.2025. ↩︎
Onko sinulla palautetta? Voit lähettää sen osoitteeseen punamusta.liekki@proton.me!