Hyvää työtä, pahaa työtä
Mitä voi tapahtua, kun ihminen revitään juuriltaan?
Monkeriaan mietteitä
Kosminen norsu ajatellaan palanen kerrallaan
Kriitikko kävi kuuntelemassa kosmisia taajuuksia ja pohtii nyt käsityskyvyn ylittäviä objekteja.
Play on bränditietoisen kaupunkilaisen näyttely
Oululainen pääsee taas näyttelyyn rakentamaan henkilökohtaista brändiään.
Läheltä katsomisen merkitys
Mitä yhteistä näyttelyvieraalla ja hämähäkillä? Onko näyttelyä olemassa, jos galleristi ei saa houkuteltua sinne kävijöitä?
Kolonialismin siveltimen värit
Oulun taidemuseon näyttely osoittaa, että kulttuuria ja perinnettä voidaan elvyttää yhteisöllisesti.
Performanssia performanssista
Monkerias päätyi toverin johdattamana Disembodying whiteness -hankkeen työryhmän white lies -performanssin ensi-iltaan Jyväskylässä 25. lokakuuta. Heti alkuun ikävä uutinen: performanssi esitettiin Jyväskylässä ja sittemmin Helsingissä eikä uusintanäytöksiä ole tiettävästi tulossa. Esityksen jälkeisessä keskustelussa projektin koollekutsuja Samuli Emery kuitenkin lupasi, että osana hanketta julkaistaan zine. Lisäksi työryhmä on epävirallisesti kutsuttu Ouluun.
Yhteiskunnallinen trauma lehtikuvissa
“Monilla kuvattavilla on agenssia. He eivät anna tapahtumien luisua eteenpäin painollaan vaan tarttuvat toimeen, jopa aseisiin.”
World-Press Photo 2024 finalistien näyttely Sanomatalossa hätkähdyttää.
Langat yhdistää erottamalla
Ellen Laurenius Hallgrenin näyttelyssä Pohjoisen valokuvakeskuksen osin katutason alla sijaitsevat holvit muuttuvat hajoavien muistojen ja havaintojen arkistoksi. Langat on postmodernin sirpaloitumisen monumentti, joka kehottaa ottamaan askeleen etäämmälle ja tarkastelemaan, kuinka kaaoksen keskeltä nousee esiin käsitettävää.
Taidemarkkinoiden portinvartijat
Työmaan aitaan ripustetut Myllytullin koulun opiskelijoiden maalaukset johti kriitikon pohtimaan taiteen ja vallankumouksen välistä väistämätöntä potentiaalia.
Kun Afrikka oli saada itsenäisyyden, eli siirtymä kolonialismista uuskolonialismiin
Vuonna 1960 ilmestyi John Coltranen Giant Steps. Kappaleen tunnetuimmassa nauhoituksessa pianisti ei tahdo pysyä virtuoottisen saksofonin perässä. Tämä ei estänyt kappaleen nousua ylistetyksi jazz-klassikoksi. Samaan aikaan vuonna 1960 Kongon demokraattinen tasavalta pyristeli siirtomaaherrojen otteesta kansainvälisen pääoman tukahduttavaan syleilyyn. Kongon tapahtumista kertova, vuonna 2024 ilmestynyt Johan Grimonprezin ohjaama ja käsikirjoittama dokumenttielokuva Vallankaappauksen soundtrack istuttaa katsojan pianojakkaralle.
Eksyksissä D-rapussa
Yhteisöllisyyden tielle rakennettuja muureja on mahdollista murtaa.
Quo vadis, Femokratia?
Monkeriaan mietteitä – Punamusta Liekki #13/huhtikuu 2025 Monkeriaan mietteitä -palstalla Oskari Haapsamo analysoi paikallista kulttuuritarjontaa tavoitteenaan kannustaa lukijoita yhteiskuntakriittiseen reflektioon taidetta peilinään käyttäen. Jessi Jokelaisen […]
Näyttelyarvio: Teatteria kapitalismin ja luonnontuhon varjossa
Sirkus Suosalon tuottamassa Starmanissa lavalle vieritetään yhden miehen sirkus. Katsoja pääsee nauramaan – mutta mille ja kenelle?
Oman paikan voi löytää Majasta
Yli 70% suomalaisista ei ole käynyt taidemuseossa viimeisen vuoden aikana. Museot ovat elitistisiä paikkoja, joihin harva hakeutuu. Maja pyrkii muuttamaan tätä.
Näyttelyarvio: Kätketty nostaa luurangot pöydälle ja lykkää suurennuslasin käteen
Minna Henrikssonin muun työn tavoin Kätketty elää taiteen, tutkimuksen ja journalismin kentän rajapinnoilla. Näyttelyn positio näissä limittyvissä tiloissa mahdollistaa uusien näkökulmien avaamisen ja toisenlaisten kysymysten esittämisen; taiteilija Henriksson ei vaadi selkeää tutkimuskysymystä saati ole velvoitettu noudattamaan journalistin ohjeiden jokaista kohtaa.